perjantai 1. marraskuuta 2013

Nostalgiset paperinuket 2

Esittelen vielä itse piirtämiä paperinukkeja, joita löytyy jopa enemmän kuin noita ostosia. Aika oli sellainen. Paperinukkekin oli kallis. Ajankohta on 60-luvun alku. Otan esille sellaiset joita piirsin 10-13-vuotiaana. Ne ovat niin aitoja! Tuollaisessahan taito kehittyy ja jopa se pukujen suunnittelu siinä sivussa. Sitten myöhemmin alkoikin omien vaatteiden ompelu.


12-vuotias Pirkko. Kirjekuoressa, missä Pirkko oli paketoituna, luki seuraavaa: "Pirkko voitti erään kauneuspukukilpailun Eevan ja Kaarinan kanssa. Eeva oli toinen." Kyllä on leikitty ja kuviteltu kaikenlaista! Karvalakki on vahingossa tippunut kuvaan mukaan.


Piirtelin usein opettajiani ja niiden pukuja sitä mukaan, kun he laittoivat niitä päälle. Tässä on jo aika rohkea nuori opettaja. Oli urheilupäivänä laittanut pitkät housut jalkaan. Sininen grimplenepuku.


Ja tietenkin innostuin Ankoista. Piirtelin niiden kuvia sarjakuvanlehdestä päivät pitkät. Tässä ne ovat nyt ilkosen alasti. Vaatteita ei muuten paljoa ole.


Lulu oli myös suosittu sarjakuvasankari 60-luvulla, taisi olla pitempäänkin. Voi äiti, kun minulla olisi ollut parempaa paperia ja parempia värejä! Silloin en surrut sitä.


Otinpa kuvan nukkien pusseistakin. Sehän on historiaa! Keräsin noita paperipusseja ihan nukkien säilytykseen. Kaikenlaisia, muovipussejakin oli joitakin. Hauskaa noissa pusseissa on nuo kaupat, joita enää ei ole olemassa kuin muistoissa. Mielihyvä oli ensimmäinen ihmeellinen perunamuusijauhe, ja voi juhlaa, jos äiti oli ostanut Viripaketin!! Nam!

Kuuntelin juuri Vain elämää-ohjelmaa ja tykästyin Juha Tapion 'Ohikiitävää'. Sitähän tämä kaikki on.

6 kommenttia:

  1. Jestas, miten taitava piirtäjä olet. Pirkkokin on kuin ihan oikea ostonukke. Kekseliäästi olet säilyttänyt nuket pusseissa, jotka nekin kertovat tuosta ajasta. Muistan Viri-kaakaon ja Mielihyvä-muussin. Siihen aikaan ei kovin usein moisia puolivalmisteita koteihin ostettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi, oli luksusta ostaa jotain puolivalmista. Nyt on ajat toiset. On luksusta tehdä itse kaikki aidoista aineista, on hyvin jokapäiväistä ostaa puolivalmista.

      Poista
  2. On kauniita, missiainesta! Minäkin tykkäsin tehdä paperinukkeja ja yksi lempiaiheeni oli paperikissaperhe ja niiden vaatteet. Mutta jäljellä ei ole enää yhtäkään, hienoa, että sinulla on! Ja nuo pussukat - ne varmaan vievät muistoissa ihanasti lapsuuteen. Olen juuri katsellut paljon vanhoja valokuvia ja todennut, että muistoissa on mukava vaellella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot muistuttaa sinua/minua hyvästä elämästä! Kuvat varsinkin, sillä eihän niitä oteta huonoina hetkinä. Hautajaiskuvatkin muistuttaa kuinka on tuettu ja osallistuttu.

      Poista
  3. Liikuttavan ihania, olet kyllä osannut :) Minulla on ollut sama harrastus 60-luvulla, kuin sinullakin. En ole ikinä osannut leikkiä ja siten osallistuin leikkeihin niin, että piirtelin toisille nukkeja ja vaatteita ;)

    VastaaPoista