Serkkuni kanssa istuttiin aamuteellä terassilla ja ihailtiin kesän ruusuja ja haisteltiin vasta "niitetyn" rehun tuoksua. Käytiin tällainen keskustelu:
Serkku huokaa: -Voi että kun pian on syksy. Kesä on niin lyhyt!
Minä: - Hei, sinä joka olet yleensä niin positiivinen ja iloinen, miksi tuot kesän esiin noin negatiivisesti?
Serkkuni kiemurteli ja mietti.
Minä ehätin miettimään omaa kesääni: - Minun kesä on pitkä. Miten pitkä on sinun kesäsi?
Serkku: - Heinäkuun.
Minä: - Miksi vain heinäkuu, kun minulle jo toukokuu on kesää.
Serkku: - En osaa iloita toukokuusta enkä kesäkuustakaan, kun on tuo siitepölyallergia. En voi olla ulkona paljoakaan.
Minä: - No nyt ymmärrän. Mutta onhan elokuu!
Serkku: - Silloin on jo niin pimeää (asuu Vantaalla).
Minä: - Mutta onhan päivät kauniita.
Serkku: - En tykkää pimeästä. Oikeastaan minä toivoisin, että olisi heinäkuu 11 kuukautta ja yksi joulukuu.
Näin huomasin, että ihmisille merkitsee ihanteellinen kesäaika erilaisia aikoja. Miten teille lukijoille?
Kevät! Minun kevääni alkaa silloin, kun voin juoda aamu-tai aamupäiväkahvit terassilla ja aurinko lämmittää. Sitten tulevat ensimmäiset krookukset ja kevätkukat.
Kesä! Minun kesä alkaa tulppaaneista ja narssisteista ja siitä kun saan alkaa raivata puutarhaani kesäkuntoon. Tänä vuonna se alkoi toukokuun puolivälissä. Ja minun kesä kestää tuonne lokakuulle asti, ensimmäisiin yöpakkasiin. Siitä alkaa minun syksy!
Eli minun kesäni on aika pitkä; viidettä kuukautta!
Ps. Olin vähällä ilmoittaa savusaunani tämän päivän 27.7. Saunapäivään, mutta pikkuisen on vielä siinä tekemistä ympäristöineen (ne penkit) ja vähän epäilin voimiani, mutta jos ensi kesänä! Hauska seurata miten ympäri Suomea kylvetään. HYVÄÄ SAUNAPÄIVÄÄ!
