tiistai 12. marraskuuta 2013

Ruusujen 'isä' Suomessa

Haluan esitellä tähän ruusujeni joukkoon eräitä sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet hyvin keskeisiä ja uraa uurtavia puutarhojen kehittämisessä ja varsinkin ruusujen esille tuomisessa.

Usein ruusujen yhteydessä olen törmännyt sellaiseen nimeen kuin Bengt Michael Schalin (1889-1982). Toki olen jo kokenut ruusujen antrogyynisestä luonteesta, että niitä viljelee ja rakastaa yhtä hyvin miehet kuin naisetkin. Ammattina, varsinkin ennen, siihen perehtyivät etupäässä miehet. 

Bengt Michaelia veti puoleensa maa, onhan hän jo astrologisesti Kauris-merkkinen ja maaelementtinen. Hänen aikanaan oli kuitenkin aika outoa lähteä opiskelemaan ei vain biologiaa, vaan puutarhan-hoitoa. Ensin Turkuun ja sitten työskentelyä opin merkeissä Saksassa ja Belgiassa. Kun mies tuli Suomeen (onneksi tuli) oli hän varmasti tulvillaan kaunista puutarhalumoa, jota hän lähti jakamaan. Muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia nostan esiin hänen elämästään:

-       Hänen isosetänsä oli Sakari Topelius.
-  Hän suunnitteli mm. Raahen (kotikaupunkini) kirkkopuiston!
-  Hän sai ensimmäisen palkinnon Pietarin suuressa kansainvälisessä puutarhanäyttelyssä 1914 sekä silloin myös kultamitallin puutarhasuunnitelmistaan.
-     Kirkkonummen tilalleen hän perusti puutarhan, jossa oli Suomen laajin valikoima perennakasveja ja mm. ruusuja 150 lajia.
      
Hän sai hurjasti meriittejä ympäri maailman ja päätyi Helsingin kaupunginpuutarhuriksi.   Hänen muistolleen on Kirkkonummella nimetty tie hänen nimiinsä.
Hän julkaisi kirjan Koristepensaista kauneimmat.  
(Lähde ja kuva: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5004/


Schalin eli vanhaksi kuten yleensä kaikki ruusujen kasvattajat ja puutarhurit eli 93-vuotiaaksi.
Siitäkin huolimatta, että sodan aikana hänen toimintansa vaikeutui ja hän sairastui melkein hengen vievän vatsahaavaan. Mm. hän suri tilaansa Porkkalassa, joka menetettiin Venäjälle ja jossa monet hänen harvinaiset kasvinsa menehtyivät. Kuitenkin myöhemmin, kun hän sai alueen haltuunsa, hän uudisti puutarhan ja teki suuren kokeilun Suomessa viihtyvistä alppiruusuista. Hän jatkoi suunnittelutyötään 90-vuotiaaksi asti. 

Hän oli myös innokas ruusujen kasvattaja.  Mm. löytöruusu 'Tarja Halonen' on löydetty Schalin puutarhasta. Useita hänen ulkomailta tuotujen ruusujen alkuperää on yritetty nykyään tunnistaa.

Schalinin laaja tuotanto käsitti kaupunkipuistoja, kartanoiden, huviloiden ja maalaistalojen puutarhoja, sairaaloiden, koulujen ja tehdasalueiden ympäristöjä sekä hautausmaita.

Eräs syysleimulajike on nimetty Bengt Schalinin nimellä. Myös kuuluisa saksalainen ruusujen kasvattaja Wilhelm Kordes nimensi erään ristetteyttämänsä ruusun Schalinin nimellä 1965. Valitettavasti en löytänyt siihen kuvaa tähän. Peter Joyn ruususivuilla siitä on maininta. Pienikukkainen pensas oli kärsinyt talvivaurioita, joten voi olla kyseenalainen selviytyykö Suomen oloissa. 

Ihmeellinen tie hänellä oli ja pelkästään rakkaudesta kauneuteen ja puutarhaan.
Mitä olisikaan Suomi ja Suomen puutarhat ilman häntä! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen kommenteista!