Hyvää talviunta ruususeni!

Olen tehnyt parhaani nyt ruusujeni kanssa. Sen mitä tietoni, kokemukseni ja ymmärrykseni sekä sydämeni ääni sanoo. 

Silti voin tehdä paljon väärin. Syyskuussa annoin kaikille kompostimultaa ruusupensaiden sekä muidenkin pensaiden juurille, siihen vähän tuhkaa mukaan sekoitettuna. Jospa syyssateet imetytti siitä maahan ravinteita. 

Sitten kun tuli ensimmäinen routa. Toissapäivänä multasin arimmat ruusut ja suuren osan oksista kaadoin maahan. Tietenkin unohdin hiekan, enkä mahtanut mitään enää jäätyneelle hiekkalaatikolle. 

Jotkut pienet pensaanalut peittelin tammenlehvillä, kun jostakin luin, että ne ovat sopivasti kiinteitä ja ilmavia, eivätkä aiheuta homevaurioita niin helposti kuin muut lehdet. 

Ja senkin luin jostakin, että kuusenhavu ei ole hyvä ruusuille. Se erittää jotain ainetta, mistä ruusut eivät tykkää. Mutta kun naapurin isäntä oli harventanut talon lähellä olevaa metsää ja siellä oli niin sopivia kuusenoksia, niin en malttanut olla ottamatta niitä ja tehdä suojaa ruusuille. Havut eivät niinkään tule suoraan juurille, mutta esim. kun joillakin ruusuilla on tuo pieni tuki, oli niin helppoa laittaa oksia ympärille. Kyllä se lumi sataa tarpeeksi sisään ja ympärille, mutta kuusenoksat ovat tukemassa, etteivät oksat katkeile. Ja kun ajattelen ruusuja viime kevään helteessä ilman suojia, niin nyt niillä olisi sellaisia.

Juttelin ruusuilleni mukavia ja toivotin tämän Paula Havasteen kirjasta noukkimani Kodin (puutarhan)suojaloitsun:

Ristin piirrän, kaiverruksen, kiemuraisen, viisikannan

uksen päälle, harjan alle, kattoon korkean kamanan.

Siitä alkaa auvoisempi olotila onnellinen

tueksi tupa-(puutarhan)asujain, voimaksi vähäväkisten.

Hyvä saapuu terveydeksi, kiitos kaikuu kaikkialle

kuun lomaan ja kuun tasalle, tähtein tuikkeen tantereille,

Otavaisten olkapäille.

Huomata täytyy, että sauna ja liiterikin on oijoittu, uudelleen
kengitetty ja muutakin remonttia on tehty.

Tuo vanhojen maaatilojen punainen luo talveenkin lämpöä.

norjalainen Hurdal sai myös tällaisen talviturkin.

Lawinia ja Flammentanz on kaadettu maahan ja tällainen
peitto päälle! Kiitos niiden kukinnalle!

Ranskalaiset ruusut vasten kiviaitaa on mullattu ja suojattu näin.

Kanadalaisilla köynnösruusuilla on vähän suureellinen tuki. Kuvittelin, että
kaikki ruusut kasvavat pitkiksi ja kauniiksi, mutta höpöt! Ainoa pituutta
kasvanut on Betty Bland-pensas. Nyt kuitenkin multasin kiltisti keiken sen,
mitä jäljellä oli, tosin kaikki hengissä, ja toivon terveempää emäntää ja kesää
ensi vuodeksi.