lauantai 19. maaliskuuta 2011

Se oikea Ruusupuu, palisanteri, jakaranda!

Aika jänniä juttuja nämä kaikki ruusu-sellaiset tai sellainen-ruusut!

Oikeastaan nimitän ruusukvartsia ja ruususuolaa väärin ruusun ’pikkuserkuiksi’. Nehän ovat ruusuista puhuttaessa ruusujen varhaisia esi-isiä. Kivien ja mineraalien maailmaa, sitä Maapallomme vanhinta. Ja ne ovat jakamassa geenejään ja dna’taan kasvimaailmaan ja sitä kautta kaiken maailman Roosille, Ruuteille ja Roopeille eli eläin- ja ihmiskunnalle. Puhunkohan taas jostakin mistä en tiedä? Mutta juuri kivennäisaineita juurikin imee noilta maaemon alkuaineilta ja kehittää sillä maanpäällistä komeuttaan.

Pikkuserkkuja sitten ovat oikeastaan ne, jotka ovat jotenkin saaneet tuon Ruusu-nimen kannettavakseen, mutta jotka eivät suinkaan ole enää sukua itse suurelle Ruususuvulle, jossa on noita sukuja, perheitä ja isoja serkkuja sitten pilvin pimein. Sen verran olen niitä katsellut.

Törmäsin jälleen erääseen ruusu-nimeen, nimittäin todelliseen ruusupuuhun. Jo tuo edellä tutkittu Rhododentron, kreikankielestä käännettynä ’ruusupuu’ ja siitä muodostettu alppiruusu, ovat puumaisia lajeja. Ihmettelen vieläkin sitä, että joku kasvikunta hurmaa vain pelkällä kauneudellaan. Tuoksuksi, rohdokseksi tai edes rehuksihan siitä ei ole. Mutta kauneus on arvo sinänsä ja sielua ravitsemassa omalla ihmeellisellä tavallaan. Ja kaunis on itse ruusupuukin. Sehän on yltäänsä violetti kukkineen!


 
Ruusupuu eli palisanteri, jakarandaksi kutsuttu myös, on jo toista maata! Tarveainetta. Sen puuaineksesta valmistetaan tuoksuvia esineitä mm. soittimia ja korurasioita, sillä puulaji itsessään sisältää öljyä, joka tekee puusta kiiltävän, tumman kauniin ja kuinkas muuten; se tuoksuu RUUSULTA! Siitä se on saanut nimensäkin, ruusupuu. Ja senkin tenhovoima yltää suoraan ihmismielen sokkeroihin ja sydämeen. Näin kerrotaan.

Taitaa olla arvokasta puulajia, sillä sellainen esine ei ole vielä koskaan eteeni tullut. Tai en ole sitä tunnistanut. http://lahjapuu.com/ruusupuu1.html Ja enpäs tiennyt sitäkään, että juuri eduskuntatalomme istuntosali on tämän laatuisesta puusta tehty. En tiedä tuoksuuko siellä, siitä ei ole koskaan puhuttu. Ja en tiedä miten ne sydämet siellä toimivat. Tätä puuta on kuitenkin monta lajia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Palisanterit

En tiedä liittyykö tämä mitenkään itse ruusupuuhun, mutta millainen olisikaan ruusupuuesine, johon on työstetty intarsia eli kuvioviillutusta ruusukuvioineen, kuten tässä eräs Jussi esittää. Tosin ruusukuvaa en löytänyt, mutta mielenkiintoista on!! http://www.jussinruusupuu.com/  Tämäkin taidelaji on minulle aivan uutta!

Kiitos Ruusu, mitä jälleen olet opettanut minulle!

6 kommenttia:

  1. Itse teininä hoidin ruusuja, leikkokukkia ja tomaatteja Päivänpaisteella ja ruusut jäivät sydämeeni. Only Love ruusuista jäi mieleen, samettiset terälehdet ja syvän punainen väri, kiitos artikkelistasi, ruusujen ystävänä ihana lukea. T. Miia Kristiina Siimestö Ps. Alppiruusun olen saanut täällä Idässäkin kukkimaan.

    VastaaPoista
  2. Jakarandan näin ensi kerran Kreetalla Knossoksen palatsin parkkipaikalla keväällä kukkivana. Syreenin tapaiset kukat, siniset. Myös Ateenan puistopuuna se kukkii 9 kerroksisten talojen tasolla. Harvemmin tulee katsottua niin ylös. En tiennyt että se on ruusupuu, tuoksu jota saa eteerisenä öljynä. Mutta ihana kun keväällä on vain kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana on tuo puu, ei vain ihan Suomessa viihdy. Olet saanut sitä ihailla. Minä en ole sitä vielä kukkivana tavannut.

      Poista
  3. Nuo kukkivat ihanat jakarandat ihastuttavat keväisin Välimeren seudulla kävijöitä. ♥

    VastaaPoista
  4. -70 luvulla monen TVn kuoret oli palisanteria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olipas! Ihmiset eivät varmaan tienneet, kuinka arvokasta puuta siinä oli. Sitten ne on vain viety kaatopaikalle. Haaskausta! Mikä surku!!!

      Poista

Olen iloinen kommenteista!