Jiaogulan - kuolemattomuuskasvi

Tämä ihmeellinen kuolemattomuuden kuolematon kasvi (siis selvisi talven yli) järjesti minulle pieniä sydämentykytyksiä. 

Kun talvella kävin huoneita läpi otsonointi- eli Plasmakoneella, moni kukka herkkyydessään kuoli, vaikka kuinka yritin niitä suojata ja kuljettaa välillä muualle. Tämä jiaogulan kesti senkin ja loistaa vihreyttään nyt tuossa ikkunallani valoa odotellen.

Tilasin taimen viime keväänä Kodin Kukilta ja se kasvoi rehevän iloisesti koko kesän amppelissaan terassilla. Koska se on teeyrtti, katkoin välillä rönsyt ja kuivatin ne purkkiin. Se ei pelästynyt pienistä yöpakkasistakaan siellä. Mutta toki pelastin sen pahimmilta ja vein vintille viileämpään huoneeseen talveksi. Joskus kävin kastelemassa.

Nyt pari viikkoa sitten siirsin sen makuuhuoneeni ikkunalle.

Meni muutamia päiviä, kun aloin ihmettelemään kummallista hajua. HOMEKO  se taas!!?

Kiertelin ja haistelin. Polttaa, polttaa… kuljin nenä terävänä ja huomasin, että haju tuli tästä kasvista, jiaogulan. Sehän haisi kuin lehmän sonta! Kasvanutkin se oli, kiivennyt pitkin verhoani. Leikkelin rönsyjä pois ja kiikutin kasvin toiseen huoneeseen. Iltateeksi haudutin tuota kuuluisaa kiinalaista kasvia maistellakseni sen terveellisyyttä. Hmm. Enpäs maussa sitä kehuisi. Aika mielenkiintoinen maku, aivan kuten hajukin.

Joku on sanonut, että kaikki terveellinen on pahaa. Tähän se melkein pätee. Vaikka sen juominen auttaisikin stressiin, alentaa kolestrolia ja verenpainetta, en sitä ihan mielelläni päivittäin joisi. Ehkä jos sekoitan sitä tavallisen teen sekaan, kuten teen yrteilleni.

Kasvi on kuitenkin hyvin kaunis amppelissa. Sitä kutsutaan hauskasti myös lohikäärmeenparraksi ja kiertyväksi Viini-yrtiksi. Joka tapauksessa Kiinassa sellaisella seudulla, jossa teetä käytetään yleisesti, on huomattu, että ihmiset elävät pitempään. Taidanpa totuttautua tuon kasvin ’kalamaiseen’ makuun, kuten jotkut sitä kutsuvat. Suosittelen hankkimaan!

Ps. Vuonna 2014 syyskesällä: Jiaogulan yhä elossa, on talvehtinut hyvin, vaikka kesäkuussa pelkäsin sen paleltuneet tuossa terassilla. Olen jakanut sitä joka kevät ystävilleni ja nytkin se näin kukoistaa, vaikka en kovin paljoa sitä lannoita. Olen silloin tällöin katkonut siitä latvoja, kuivattanut ne kimppuna hellan yläpuolella ja leikellyt ne yrttiteen tai tavallisen teeruohon sekaan. Ei se mukana siinä varmaankaan ole pahaa tehnyt.

Ps. Ps, 10.6.2016, Valitettavasti tämä kasvi menehtyi minulta viime talven aikana. Ehkä kastelin sitä liikaa. Pitää kysyä saisinko sitä niiltä ystäviltä, joille niitä jaoin. 

Lohikäärmetanssi Kiinasta