lauantai 26. lokakuuta 2019

Miten onnistun talvehdittamaan "Kultaruusun"?

Sain serkultani Riitalta suuren kukkaruukullisen hyvin vanhaa lajiketta, jolle hän ei tiennyt oikeaa nimeä. Hän tiesi, että sitä on nimitetty Kultaruusuksi, Evakoksi ja Kaarinaksi. Kultaruusuksi?

Kuva Riitta Härönoja


Kuva Riitta Härönoja


Muistan ne kerrat, kun olen ihaillut tätä loisteliasta kukkaa Riitan pihamaallaan. Hän on talvehdittanut kukkaa viileissä paikoissa, kuten kellarissa. Tällaisia paikkoja hänellä ei oikein enää ole, kun asuu nyt kerrostalossa. Siksi hän ojensi pyytävästi ruukun minulle, jotta pitäisin sen elossa.

Tiedän, että kukka ei ole perenna, mutta se siementää juurillensa. Kevään tullen nuo siemenet alkavat itää ja taas on runsas kukinta tiedossa. Mitenkähän minä onnistun tässä tehtävässä?

Otin yhteyttä Jari Särkkään. Hän totesi kuvasta kukan vanhaksi lajikkeeksi. Hän muisti nimen Hyvän Äidin Kukaksi ja apinakukkien heimoon kuuluvaksi. Minulla itsellä tuli mieleen tohvelikukka. Kuten rakkaalla lapsella, ehkä tälläkin on monia nimiä. Serkkuni muisteli, että tämä kukka saattaa olla ihan hänen äitinsä peruja.

Kiitos Jarille, hän antoi hyviä neuvoja! Kuitenkaan en tiedä, miten käy. En onnistu kaikkia pelargonejanikaan talvehdittamaan, kuivuvat tai mätänevä. Pitää olla tarkka veden antamisessa. 



Hajotin kyllä tuota ison purkin sisältöä. Otin siinä kasvavan muratin aivan erikseen ja vein sen koleaan vinttihuoneeseen ikkunalle. Osan jo pienistä taimista käärin sanomalehteen ja kaivoin syvälle multaan. Osan otin toiseen kurkkapurkkiin ja yritän säilyttää sitä viileässä vinttihuoneessa. Ehkä hulluin temppuni oli se, että kaivoin ruukun heikkaläjään ja lapioin hiekkaa ruukun päällekin. Voiskohan osa säilyä näin?

Nämä vanhat lajikkeet ovat kiehtoneet minua aina, vaikka en mitenkään järjestelmällisesti ole niitä etsinytkään. Äidin peruja. Liian paljon tulee markkinoille uusia ja herkkiä lajikkeita, joilla ei ole aina pitempää kestävyyttä. Naapuri kertoi juuri, että heillä oli punaviinimarjapensaita ja niihin tuli heti joku ruoste, ihan vuosien perään ja hänen täytyi raivata ne pois. Ei sellaista minun vanhoissa pensaissa ole ollut. Siksipä kerroin yksi kesä ystävilleni, että saa tulla hakemaan vanhaa, hyvää ja kestävää lajiketta, koska minulla oli noita pensaita aivan liikaa. Pensaita tultiin heti hakemaan ja tyytyväisenä vietiin pois juurakkoine päineen.

Tiedän, että Maatiaiset ry pitää ylllä vanhoja lajeja ja lajikkeita ja yrittää pelastaa ja levittää niitä. Se on hieno työ! Minäkin yritän nyt pelastaa tämän vanhan kasvin.

9 kommenttia:

  1. Kyllä tuo keltainen on Kelta-apinankukka. Hyötykasviyhdistyksen sivuilla kirjoittavat näin: "Kasvatetaan useimmiten yksivuotisena. Kotoisin Etelä-Amerikasta, Chilestä. Kuvattiin ensimmäisen kerran jo 1700-luvun alussa ranskalaisen papin, isä Feuilleén toimesta. Sisä- ja ulkokukaksi. Tunnettiin ennen ‘ Lapinorvokki’, ’Norjan neito’ ja ’Juoppo Johansson’ -nimellä. Viimeinen nimi kuvaa veden tarvetta. Kukkii heinä-elokuussa."

    Että kyllä kasvilla on pitkä historia, ja rakkaalla lapsella monta nimeä :D

    VastaaPoista
  2. Olen kuullut puhuteltavan Lapinorvokin nimellä. Kellariin tai varastoon talvehtimaan. Hyvää lokakuun loppua sinulle!

    VastaaPoista
  3. Enpä ole tuollaista kukkaa aiemmin nähnytkään. Oli oikea nimi mikä tahansa, kultaruusu kuulostaa kauniilta ja sopivalta. Toivon sen talvehtivan hyvin, jotta kuulemme siitä ensi kesänä lisää.

    VastaaPoista
  4. Minullakin tuota samaa, hyvänäidinkukkana ja juoponkukkana tunnen tämän. Minulla on hyvin talvehtinut viileässä varastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ole sopivaa viileää paikkaa. Toivottavasti vinttihuone on kuitenkin sopiva!

      Poista
  5. Vanhat lajikkeet ovat ehdottomasti parhaita! Toivottavasti saat pysymään hengissä.
    Onneksi kestävistä hyväksihavaituista lajikkeista ollaan nykyään yleisestikin kiinnostuneita.

    VastaaPoista
  6. Apinankukka kylvetään siemenestä ja kuvan Lapinorvokki jaetaan ja lisätään siten. Lapinorvokkia en ole nähnyt myytävänä muuta kuin eilen Kuopion torilla. Jos onnistuu joltain sitä vanhaa kantaa saamaan niin kannattaa iloita ! Talvehditus hoituu viileässä jopa pimeässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apinankukkaa voi kylvää siemenestä tai jakaa juurakosta. Hyvänä talvena se säilyy perennapenkissä. Kuvien "kultaruusu" on nimenomaan apinankukka. Lapinorvokki on täysin eri kasvi: luonnonvarainen keltakukkainen orvokki! Vaikka rakkaalla lapsella on ja saa olla monta nimeä, ei apinankukkaa kannata - vaikka tiedän niin usein tehtäbän - kannata kutsua toisen kasvin nimellä!

      Poista

Olen iloinen kommenteista!