sunnuntai 17. elokuuta 2014

Köyhä puutarhani!

Leuka pitkänä katselen muiden puutarhabloggareiden myöhäiskesän kukkaloistoa. Kahvilavieraillakin leuka vähän loksahtelee, kun saapuvat kukista köyhään puutarhaani.

Heinäkuun helteet vei kukat mennessään!

Vain oregano perhosineen ja kimalaisineen

Muutama väriminttu... ja

ja muutama lintu visertämässä.

Lammen rannalla töröttää siankärsämö, jonka senkin aion leikata kuivumaan.

Muutama kesäkukka...

Toki samettiruusu ehti kukkaan voimakivieni viereen.

Tuolit ja pöydät eivät ole kukkien veroisia, ohrakin jo puitu lainehtimasta, onneksi tuo kultapallo!

Tuuli ja vesi riepotellut lasten tiipiinkin rikki.

Pelargoniat ja pekoniat punaisina vielä.

Pitäisköhän minunkin kasvattaa astereita, leimukukkia ja jotakin, että kukkakesäkin jatkuisi? Vaikka jään toki odottamaan vielä pienten mutta terhakoiden rugosaruusujeni kukintaa.

Miten olis 'Vitutuslaulu'

9 kommenttia:

  1. Puutarhassasi on kaunista ilman syyskukkijoitakin. Ei ole paljon syyskukkijoita minullakaan, mutta huomaan, etten ole niitä kovin paljon aiemmin kaivannut. Kaikki ajallaan, nyt taitaa olla aika hankkia syyskukkijoita.

    VastaaPoista
  2. Kaunista sinulla on siellä! Harmaan ja vihren yhdistelmä on aina toimiva.
    Meniskö sielläpäin jokin syyskaunosilmä?

    VastaaPoista
  3. Peto vie, kun tänne kirjoittaa joskus samalla tavalla kuin facebookissa ja tuuleen menee jutut!
    Minulla pitäisi kukkia komeasti Dorian villakko, esimerkiksi, mutta maa on niin hapan ettei se viihdy.
    Taidan hävittää joitakin kukkapenkkejäni ja keskittyä enemmän ruusuihin.
    Kiitos teille, kun välititte!

    VastaaPoista
  4. Olipa kiva tavata ja käydä puutarhassasi ja kahvilassasi. Kyllä Sinulla on siellä kaunista vaikka ruusut ei nyt juuri paljon kukkineetkaan, ei kukat voi aina kukkia. Meilläkin taitaa nämä ukkosmyrskyt kaataa ja varistaa ainakin syysleimut. Jaloangervot ei tykänneet ollenkaan helteistä ja niinhän niiden kukat ruskistui ennen aukeamistaan. Nytkin on nousemassa todella kovan tuntuinen ukkonen, maailma pimenee vauhdilla ja vettä alkoi satamaan tosi rankasti, eipä taida jäädä pystyyn yksikään kukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi mukava tavata! Mitenkähän sinun kukkiesi kävi?

      Poista
    2. Ihmeen hyvin on kukat kestäneet rankkasateet ja tuulet. Daaliat varsinkin näyttää tykkäävän sateesta, onneksi laitoin jo keväällä niille hyvät tuet, ei tuulikaan ole kovinkaan haitannut.

      Poista
  5. Aivan ihanan näköistä, vaikka ei hirveätä kukkaloistoa olekkaan. Niin kauniita rakennelmia. Mitenkä siniset tuolit kestävät sadetta? Nekin ihanat ja pöytäkin...varmaan joku säiliökö?
    Miten tuo sisääntulokatos tehty, onko heinäseipäistä? Tuommosta kattorakennelmaa tällä viikolla y r i t t ä n y t tehä, mutta haaveeksi jää. Ei sitä ossaa. Tietäsin sisimmässäni miten se tehhään, mutta taitoa ei riitä :D
    Joskus vielä tulen käymään puutarhassasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä maali noissa tuoleissa. Huomenissa vien säilöön. Tuo punainen pöytäjuttu on vanha epäkuntoon mennyt paisuntakattila pannuhuoneesta. Kun miehet vaihtoivat uuden, meinasivat viedä tuon mennessään, mutta tartuin siihen kiinni tokaisten, että eikö tämä ole minun. Sain pitää sen. Tosin siitä tulisi hyvä grillikin. Heinäseipäitä sain lahjaksi ison pinon ja tykkään käyttää niitä, harmaata sen olla pitää. Katto tarttisi vielä lisää istutuksia, mutta pikkuhiljaa. Olihan minulla vähän apua tuossa, en ihan yksin, mutta piirustukset olivat minun. Joka kesä joku blogiystävä tässä on pyörähtänyt ja on todella ollut mukava tavata ja vaihtaa ajatuksia. Tervetuloa. Jatkan avointa kahvilapuutarhaani toki ensi kesänäkin, niin mukavaa se on!

      Poista
    2. Sain muuten eräältä puutarhuriystävältä tämän bloggauksen jälkeen ison kärryllisen syksyllä kukkivia kukantaimia. Huhhuh! Jospa kaikki näyttäisi paremmalta ensi elokuussa.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!