Usein odotetaan sitä ruusun kukintaa, sen tuoksua, värikylläisyyttä ja kauneutta siinä. Totta. Se kaikki tuntuu sielussa saakka.
Ruusulla on muutakin runsautta. Sen näkee kun syksy tulee. Kuljin kamerani kanssa vähän tutkimuskin mielessä ja otin kuvia kiulukoista. Kuinka kauniita ne ovatkaan!
Tuottoisin ruusu kiulukoistaan näyttää olevan punalehtiruusulla. Vaikka minun pensaani on vielä niin pieni, niin onpas kauniisti kiulukoita (vasemalla). Ruokaisimmalta omaan nälkääni näyttää kuitenkin olevan Ruotsissakin kuulu Nyponros eli Orjanruusu (oikealla), jonka kiulukoita aion kuivattaa ja käyttää.
Pimpinellaruusuista eniten kiulukoita löysin morsionruusulta eli juhannusmorsiammelta (vasemmalla). Tummin, melkein musta kiulukka on idän juhannusruusulla (oikealla).
Kiulukkakin voi olla hyvä tuntomerkki ruusulle, jota ei oikein vielä kukasta ole tunnistanut. Sain eräältä ystävältäni ruusun, jota hän ei osannut nimetä. Nähtävästi tälle pihalle oli joskus istutettu jaloruusu, joka ei kuitenkaan ollut menestynyt. Näin ollen eloon jäi se juuri, mihin ruusu oli vartettu. Ihmettelin ruusua, jonka oksat olivat melkein piikittömät, vain lehtiruodissa piikkejä. Kauniit vaaleanpunaiset kukat vähän terttumaisesti. Koiranruusuksi sen totesin, kun näin paljaat kiulukat.
Kaikkein hellyttävin kiulukka on malvaruusulla. Se on hyvin pieni ja kirkkaan punainen kuin helmi.
Joillakin ruusuilla ei ole ollenkaan kiulukoita, kuten Teresanruusulla. Joillakin taas hyvin vähän, kuten Ruskealan ruusulla. Minette kuuluu myös niihin. Tässä löysin yhden.
Yksi pensas komeilee runsailla kiulukoilla, eikä ihme, sillä se kukki kaikkein komeimmin.
Onnenruusu! Kuinka kauniisti nuokkuvat nämä kiulukat onnentuvan ikkunoista!
Lisään tähän vielä yhden tuotteliian kiulukkamestarin, Keijun ruusun, Dart's Defender, jonka vanhemmat ovat hansaruusu ja nukkeruusu. Upeat kiulukat, joita toivon voivani säilöä tavalla tai toisella. Ehkä lainaan ystävältäni kuivuria ja kuivatan ne jauhaen sitten hienoksi, jolloin voin käyttää sitä vaikka smootheissa eli minun kielelläni sörsseleissäni.
Tarhakurtturuusut ovat vielä niin pieniä, että tuskin niillä vielä kiulukoita löytyy. Ja nyt jo rohkeammin nimeämäni Bella Poitevine eli Anna-Liisakin tekee yleensä niitä hyvin vähän.
Kiulukka on tulevaa elämää täynnä, elämän ihme!
Tähän sopinee kelttiläinen mystiikka!
Ruusut "kukkivat" toisen kerran syksyllä, kun niitä koristavat kiulukat ja/tai ruska. On myös ruusuja, joissa on samaan aikaan sekä nuppuja, kukkia, että kiulukoita (Esm. Louse Bugnet- kurttusuusu.) Minusta Punalehti- ja Nukkeruusut ovat kauneimmillaan syksyllä.
VastaaPoistaNäin on! Odotan innolla punalehtiruusun kasvua, sillä se on syksyn kuningatar varmaankin. Nukkeruusun kiulukat olivat kadonneet, varmaan linnut napsineet suuhunsa jo. Louise Bugnetin istutin Teresaruusun viereen jutellen sille lohduttavsti, koska pääsee perheen jäsenen tai ainakin sukulaisensa viereen kasvamaan.
VastaaPoistaMinunkin punalehtiruusuni komeilee lukuisilla kiulukoilla nyt ekakertaa. Ruusu lienee jo viisivuotias.
VastaaPoistaTiedoksi, että kyllästyin toden teolla näihin englanninkielisiin robotteihin. Joten kokeilen kommenttia sanavahvennoksen kanssa.
VastaaPoista