Puutarhan puiden kasvun näkee myös rungoissa

Kun nyt olen vuosia tutkinut ruusuja, niin tuo tutkiminen kutkuttaa yhä. Viime vuonna keksin aloittaa taulukon puutarhassani kasvavien puiden runkojen paksuudesta. Tarvitseehan puut kasvaessaan aina vain tukevamman rungon. Suurimpana puita puutarhassani on tällä hetkellä talon edessä varjoa antamassa vaahtera (oikealla), joka on 40 vuotta vanha ja tammi (vasemmalla), 38 vuotta vanha.

Olen kuullut juttua, että kun lehtipuut ovat pihalta hävitetty, kellariin on tullut vesi. Eli lehtipuut ovat niitä parhaimpia veden imijöitä. Hirvittää tuo vaahterankin kasvu, mutta se on antanut kahvilavieraillekin hyvän varjon ja lehvistöllään leyhyttänyt kuumaa ilmaa. Uskon myös, että se varjelee taloa liialta lämmöltä varjostuksellaan. Myös siltä, että vesi ei jää seisomaan alueelle.

Samoin tammi, joka kasvaa kaltevalla maalla, jonne vesi kertyy. Uskon, että sen juuret ovat jo niin laajalla alueella, että se imee nestettä ja ravintoa myös saostuskaivon alueelta. 

Puilla on siis tärkeä tehtävä puutarhassa, mutta istuttaessa tulee miettiä tarkasti, mihin niitä istuttaa. 

Nyt laitan tähän vähän rungon paksuuden kasvutaulukkoa:

                                     kevät 2021 - syksy 2021      kevät 2022  -  syksy 2022

Tammi                          106 cm         114 cm             119 cm          127 cm          se nopeimmin lihova

Sempramänty               117 cm         120 cm             125 cm          128 cm          vanhin näistä puista

Vaahtera                        94 cm           97 cm              100 cm          102 cm

Pilvikirsikka                  34 cm           36 cm              39 cm            42 cm            noin 6 vuotta vanha

Lehmus                          21 cm           28 cm              30 cm             32 cm           4  vuotta vanha

Koivu tien varressa        39 cm           44 cm              48 cm             51 cm

Pihlaja tien varressa       38 cm           40 cm              40 cm             41 cm

Koivu ja pihlaja ovat vierekkäin kasvamassa tien varressa. Ajattelin antaa niiden kasvaa, ne ovat pojantyttäreni ja miniäni nimikkopuita. Näin olen ominut tammen ja vaahteran pojillenikin, ovat yhtä vanhoja kuin poikani. Minun lempipuuni on tuo lehmus. Odotan kovasti sen kukkivan, jotta voin poimia siitä teevärkkiä. Seuraan myös hieman uusien omenapuiden ja luumupuunkin kasvua, mutta siitä ei ole vielä vertailua. 

Kuten voi huomata, tammen kasvu on voimakasta, noin 13 centtiä vuodessa ja vaahtera noin 5 cm vuodessa. Sempramänty kasvaa ojan varressa, joten sekin saa vettä kovasti, kasvaa noin 8 centtiä vuodessa. Koivu ja pihlaja kasvavat kuivemmalla paikalla, koska tien toisella puolella on vankka kuusimetsä. Se luultavasti kaadetaan tai ainakin osa siitä pian, joten sitten varmaan näidenkin kasvu voimistuu. Mutta sittenkin koivun kasvu on vauhdikasta, 7 cm vuodessa. Lehmuksen kasvu on vasta alussa, sekin kasvaa ojan varrella, mutta juuret nähtävästi eivät vielä ulotu sinne. 

 

Pilvikirsikan ei pitäisi kasvaa noin nopeasti, mutta se saa veden kun maa laskee siihen. Se puu yllätti minut nyt syksyllä, kun kuvasin sen kaunista ruskaa. Se on kasvattanut pienen sivutaimen savusaunaliiterin viereen. Saa se siinä kasvaa!

 

 

Tosiaan, puiden korkeutta en ala mittaamaan, hehheh. Mutta  vauhtia on siinäkin!