Haaste Kevään kaipuusta!

Sain Titalta Unelmia ruusuista-blogista haasteen vähän haaveilla kevään tulosta ja kertoa mitä mielessä liikkuu. Tämä haaste on lähtenyt liikkelle Tiiulta Puutarhahetki-blogista. 

Olen viime vuotena niin vähän blogeja päivittänyt, että jäin miettimään, osaanko enää. Tulikohan nuo linkitykset oikein?

Minulla on haasteena saada eräs kirjani valmiiksi huhtikuulle. Kirjoitin juuri myös pitkän listan niistä toimista, joita olisi hyvä tehdä nyt helmikuun aikana. Kevään kaipuussa pitää olla hiukan itsekuria myös. Se keväthän tulla tupsahtaa aina liian aikaisin.

Pakkasten päätteeksi ostin ison nipun ruusuja, eikä maksanut kuin vähän yli 3 euroa, ale-juttuja, mutta pitkään kestävät. Olen hajoittanut niitä keittiön ikkunallekin, kun viimeinkin luovuin jouluverhoista ja muusta sellaisesta. Amarylliksen leikkasin vaasiin myös. Ikkunasta se kevätaurinko ensimmäiseksi lämmittävästi kurkistaa!

Katsoin puutarhapäiväkirjastani, että ensimmäiset terassikahvit on juotu viime vuonna 23.2, kun edellisenä vuonna se oli peräti jo 7.2. Sitä odotan kovasti Ruusa-kissani kanssa. Tietenkin haaveilen jopa, että Majuri olisi seuranamme myös. Hän on ollut kadoksissa jo yli kuukauden. Huolestuneena olen kuunnellut naapureiden huomiosta kotkasta ja huuhkajasta. Kun musta iso kissa kävelee keskellä tietä, on se helppo saalis. Petoeläinten jälkiä ei ole näkynyt. Kuvissa viime kesän terassinautinnoista.

Voimme kiittää suojaavasta lumesta tänä vuonnakin. Näin on vielä maisemat. Katto tosin ääntelehtii putoavan lumen kanssa kevättä vihjailevasti.

Se on sitten kumma, kun itse sairastaa, sairastaa huone-

kasvitkin. Jopa vanha rahapuu henkäisi viimeisen kerran. Ja moni muukin huonekasvi on jostakin kummallisesta syystä kuolleet.

Viereinen vanhan ajan amarylliskaan ei ole vielä alkanut kukkimaan, kuten viime vuonna tähän aikaan. Sipuli on sentään vielä elossa. Samoin odotan kliiviasta jotakin kukkivaa, kun se saa aurinkoa. 

Muutamat pelargoniat ovat onneksi talvehtineet hyvin viileässä vinttihuoneessa.

Mutta kevään kukkasia saan odottaa. Viime vuonna krookukset  avautuivat 27.4.

Ruusut, jolle tämän bloginikin olen omistanut alottivat kukintansa 15.6. viime kesänä. 

Siis miten tulevana keväänä? Olen luottavaisella mielellä sekä itseni että puutarhani kanssa, kuten myös tulevan kesän kahvilakaudesta. Olen voinut hyvin ja mielenkiintoa riittää vaikka mihinkä. Olen aloittanut myös tanssin. Eilen joogasin aamulla ensimmäisen kerran ja tänään kävin hiihtämässä. Leikattu käteni jaksaa ihan hyvin, kunhan en kiihkoile! Malttia muori, malttia!

Toissa syksynä istutin posliinihyasintteja. Haaveilen, että ne nousevat omenapuun juurella. Olen usein huomannut, että puhun melkeinpä ruusuista. Mutta on minulla perennojakin kertynyt joka puolelle. Avoimina puutarhapäivinä sitä ihan sadatteleekin, kun pitää noita nimikylttejä laittaa ympäriinsä. Huh! Tulppaaneja löytyy myös hyvin monenlaisia. Ihania nuo kevätkukat! Jotenkin niiden kanssa ehtii seurustella enemmän.

Posliinihyasintti

valkoinen esikko

Ja näin unelmani etsii maalin. NE RUUSUT! Testasin tässä yksi päivä, ruusujani ikövöiden, että muistanko jokaisen ruusuni ja missä ne sijaitsevat. Järjestelmällisesti kirjoitin niitä ylös. Muistin kaikki! Jokaisen 107 eri ruusupensasta. Muistan jopa, mistä ne ovat lähtöisin. 

Tuossa ylhäällä on mukana punalehtiruusu, jonka vartta vasten olen istuttanut omalle paikalleen siten, että se näkyy tiellä tulevalle ensimmäisenä. Ja varsinkin keväällä, sen punaiset lehdet herättävät huomiota ja ihastusta. Se on koristepensas jo lehtineen!

Ja tässä ne kevään ensimmäiset ruusut, jotka avautuvat kesäkuun puolivälissä, toivottavasti kesäkuun lopulla tänä keväänä, toivon! Sillä mitä on juhannus ilman ruusuja!

Nils on korea ihan vaalean heleänvihreine lehtineen. Ainakin tuossa punaista kahvilan seinää vasten ne tulevat hyvin esiin. Ihana ruusu kaikin puolin!

Jotta juhannuksen aikaan on muutakin kuin valkoista juhannusruusua ja sen sukulaisia, niin punaistakin olla pitää. Kempeleen kaunotar, vasemmalla, on kaunis ja kukkii aika pitkään kesäkuussa, kuten monet metsäruusunikin. Ja keltaisena tai kermankeltaisena tuo Kiimingin keltaruusu on upea kukkiessaan!

Näitä kevään ruusuja suosittelen!

Ja unelmoin, että kaikki nuo minun 107 lajia ovat hengissä, kun pensaat pukkaavat silmuja!

Minä taidan haastaa ystäväni Liisan haaveilemaan keväästä! Ruusu-Liisan myös sekä Ritavuoren juurella-blogin.

Toivon kaikille mukavaa unelmakevättä! 

Kirjoittaessani minä usein etsin youtubesta musiikkia taustalle. Tähän ihastuin eilen! Ja ilmanko, kun nimi on Rosalia!