ALAN ANTAA ANTEEKSI
Ihmiskunnan tietoisuuden taso on syventynyt 2000-luvulla ja tuon saman prosessin mukana kulkee myös anteeksianto ja parantuminen henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla.
Oma anteeksiantamisen tieni on todistanut kuinka ratkaisevan tärkeätä on antaa anteeksi itselleen sekä miten olennainen osa suurta kokonaisuutta se on.
Tarvittava valmisteluvaihe sekä tunne- että henkitasolla on välttämätön tällä matkalla eikä se voi tapahtua ennen kuin aika on oikea. Matkan täytyy kuitenkin lähteä liikkeelle jostakin, jollain tavalla. Minun tulee aloittaa...
Carolyn Baker, Ph.D
(Blogin ylläpitäjä: Itse näen tuon tien nyt 2020-luvulla tosi vaikeaksi, maailman tilanne tuntuu niin pahalta...)
Rosa 'Monte Cassino' on saksalainen luomus, suurikukkainen ja tuoksuu paljon, kiulukka on todella herkullista. Anteeksiannosta tulee mieleen tuon kuuluisan luostarin (ruusun nimi) ja ympäristön kohtalosta maailmansodan aikana. Vaikeaa anteeksianto on ollut silloinkin.
Onko tietoisuus sittenkään lisääntynyt, tuota pohdin, kun kriisit toisensa jälkeen sylkevät vihaa. Harva tuhon kohdannut pystyy anteeksi antamaan, menetettyään kaiken. Tosin ”autuaita ovat rauhan tekijät”. Ehkä pian koittaa heidän aikansa.
VastaaPoistaJokaisella on oma osuus, tehtävänsä, tässä yhteiskunnassa. Nuo sylkijät voivat olla myös herättäjiä. He tuovat omaa itseään rehellisesti ja avoimesti esiin. Sekin parempi kuin kätketty viha.
PoistaMinäkin mietin ensimmäisen lauseen kohdalla, että olisipa... ihmiskunta ei tunnu menevän yhtään parempaan suuntaan juuri nyt. Toivottavasti joidenkin vuosien päästä on toisin.
VastaaPoistaMonte Cassinon tuhoaminen oli aivan hirvittävää. Niin vanha, historiallinen paikka! Näin siis pelkästään harvinaisen vanhan monumentin ja historian näkökulmasta ajateltuna.
Taantumusta on aina, otetaan taka-askel ja taas mennään eteenpäin. Ehkä juuri noissa ääripäissä (siellä valonkin puolella, jossa uskon nuorempien olevan runsaasti) ja toinen suunta, polarisoituminen herättää uutta. Toivon....
PoistaKenties ihmiskunnan tietoisuuden taso on syventynyt, mutta siitä on tullut myös liian itsekästä ja "minä itse" -keskeistä. Pahalta näyttää ja tuntuu, kun tämän päivän tapahtumia seuraa. Eräs kahdeksankymppinen nainen sanoi, että maailmassa on aina ollut hyviä ja huonoja jaksoja. Kun riittävän pitkään menee huonosti, suunta muuttuu ja vuorossa on hyvää. Siihen kun uskaltaisi luottaa.
VastaaPoistaUskon näin. Mennään kuin laineilla, ylös ja välillä alas. Näinhän suhdanteet menevät. Tietoisuudesta voisi keskustella vaikka kuinka. Rakasta itseäsi, tunne itsesi.... näitäkin asioita tulkataan hyvin monella tavalla.
Poista