perjantai 28. heinäkuuta 2017

Joulunpunaisia ruusuja

Nyt on aivan hurjaa kukka-aikaa! Tämän kylmän, harmaan kesän voisi nimittää KUKKAKESÄKSI.
Vaikkakin kurjan kylmää, niin kukat kukkivat hurjassa loistossaan; villikukat, perennat, pensaat ja puut. 

Minulla hurjimpia ruusukukkijoita on tällä hetkellä Ilo, Onni, Olkkala, Sofia, Belle, Nukkeruusu ja Sointu. Karjalanruusunkin voisi lisätä samaan syssyyn. Pimpinellaruusuta kukkivat runsaasta, mutta kukinta alkaa jo olla ohi. Ja monet upeat rugosat, vaikka pensaana ovat vielä pieniä.

Päästäkseni sataan ruusulajikkeeseen minun oli hankittava keväällä muutamia uusiakin ruusuja. Niiden joukosta löytyy pari hehkuvan punaista ruusua. Tekee mieli nimittää niitä jouluisiksi ruusuiksi. Väri on joulun punainen.

Viime kesänä hankin Flammentanzin (Kordes 1955, Saksa), joka on juuri nyt kauniisti kukkiva. Tosin sen latvat paleltuivat, joten nyt se on ehtinyt vain noin metrin korkeuteen. Yritän peittää sen paremmin ensi talveksi, enkä ota sitä esiin liian aikaisin.




Toinen joulunpunainen ruusu on Robusta. Senkin tulisi kasvattaa vartta noin kahteen metriin, on luonteeltaan pensasruusu, mutta luulenpa, että täällä pohjoisessa saan tyytyä tuollaisen ryhmäruusun kokoon eli puoleen metriin. Ja voihan olla, että saan tyytyä tähän ainokaiseen kesäänkin, sillä onhan se vähän kylmänarka. Istutin sen lähelle Flammentanzia samalle eteläiselle seinämälle, joten senkin taivutan talveksi peitteen alle. Sitä kuuluu kuitenkin leikata keväällä, puoletkin pois, jos se sattuu säilymään. Mutta piristävä ilmestyshän se on puutarhan ruusujen joukossa ja vielä tuossa samanmoisen värin vieressä. Tämäkin ruusu on Kordesin peruja Saksanmaalta. Se on tosin Flammentanzia nuorempi, vuosi 1979. Samalla tavoin edellisen kera se hakeutuu ruusuklassikoiden joukkoon. Tämän katsotaan kuuluvan Rugosa-ryhmään. Se on risteytynyt rugosan ja jonkun tuntemattoman kasvin kanssa. 


Kolmas joulunpunainen ruusu on sitten kanadalaisiin ruusuihin kuuluva, Adelaide Hoodless. Tämän toin kotiini Särkän Perennataimistolta tänä keväänä. Ruusussa oli paljon nuppuja, mutta kyllä se odotutti kukkimista. Tai oikeammin aurinkoa kukkiakseen. Hentojen varsien päässä on paljon nuppuja. Istutin sen tuonne 'ranskalaiseen ruususalonkiini', koska en saanut siihen kysymääni ranskalaista taimea. Adelaide kuuluu kanadalaiseen Parkland-ryhmään ja nimensä se on saanut Naisten Instituution 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi.




Itse Adelaide Hoodless (1855-1910) oli koulutuksen uudistaja, joka perusti kansainvälisen naisjärjestön Women's Institute ja oli uranuurtaja naisten aseman lujittamisessa. Tulee mieleen raahelainen Sofia Lybecker, sama suunta, mutta pienemmissä kuvioissa. Kaunis nainen, joten tässä kuva hänestä. Hän on päässyt myös kanadalaiseen postimerkkiin, huomasin.

Ruusun luojaksi nimetään H.H. Marshall Mordenin tutkimusasemalla Manitobassa, vuosi 1975. Ruusun esiäitejä ovat Fire King (Morden ruby) x Rosa arkansanan siementaimi.

Tämän ruusun kuuluisi selviytyä V-vyöhykkeellä. Saapa nähdä! Tämä melkein piikitön pensas tulee noin 1,5 metriä korkeaksi. 

Monta kuuluisaa tekijää liittyy ruusujen historiaan! Ja tekijää, jotka ovat vaikutteneet siihenkin, mikä naisten asema maailmassa on juuri nyt. Ja tekijää ruusullekin, mikä kauneuden valta sillä on jatkaa suosiotaan.


Ruusu Adelaide Hoodless löytyy naapurinkin puutarhasta. Ja eräs asiakas suri, kun oli jäänyt ilman ruusua, jota taidettiin myydä aika vilkkaasti loppuun taimistolla. 

Arvaatkaapa, mikä on joulun punainen Närpiössä?

8 kommenttia:

  1. Sinulla on kyllä komea kokoelma ruusuja!
    Ihmisille tämä kesä ei ole antanut parastaan, mutta kukat ovat selvästi tykänneet. Niinpä puutarhurikin on ihan tyytyväinen. Tai ainakin melkein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin nimennyt tämän kesän KUKKAKESÄKSI! Sekä luonnon- että jalokukat kukkivat aina niin että huumaa!

      Poista
  2. Upeat joulunpunaruusut. ;)
    Täällä Flammentanz viihtyi vuosia suojaamatta talon eteläseinustalla. Yksi kova ja vähäluminen talvi vei sen. Pitäisi kokeilla sen kanssa uudestaan ja hoivata sitä vähän paremmin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kaataa se sammalvuoteelle tai havuvuoteelle ja lämmin peitto päälle!

      Poista
  3. Ruusuja, ruusuja, ruusuja... koskaan ei voi olla niitä liikaa. Eihän?

    VastaaPoista
  4. Flammentanzia olen haaveillut pitkään, mutta juuri niin suojaisen paikan löytäminen on haasteellista. Viihtyessään se on upea!

    Ruuusjen aika on juuri nyt - pääsisinpäs käymään nyt puutarhassasi! Aika on surullisella tavalla liian kortilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa sanon minäkin. Olispa aikaa käydä sinun kukkiasi katsomassa! Tai teillä aikaa. Onkohan se vähän niin kun opettajat sanoivat, että ei ole ystäviä, kun ei jaksa päivän päätteeksi lähteä mihinkään tai seurustella. Niin nuo puutarhakasvit vievät voimat ja ajan vaikkakin sen intohimon kanssa. vierailuille ei riitäkään aikaa tai jaksamista.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!