Ruusu "Liekehtivä tanssi", 'Flammentanz' ja Kordes-suvun historiaa

Tuo ruusu,  Rosa 'Flammentanz', on haaste näillä seuduilla, vyöhyke V. E-Suomessa olen nähnyt tuon ruusun tanssivan pitkin seiniä monessakin paikassa. Siskoni luona Helsinglandissa se kasvaa myös komeasti ilman mitään talvisuojaa. Muun muassa Gotlannin saarella se peittää aidat ja muurit ja on hyvin yleinen siellä, jopa väsyttävän yleinen. Se mitä on paljon, siihen silmä väsyy. Tätä ruusua  kutsutaan myös 'Loistoköynnösruusuksi'.

Täälläkin se on joillakin pihoilla menestynyt. Ja minäkin olen saanut sen elämään jo neljä kesää aina vain upeampana. Tosin olen nähnyt vaivaa talvipeitoilla. Laitan sille havupedin, sitten taitan sen sille nukkumaan puuhalot painoina. Siihen päälle vielä pensaspeite ja lumi, jota on tänä talvena ollut väliin vähemmän, väliin enemmän. Olen huolisssani siitä, mitä kevät tuo esiin, sillä tämäkin lajike on suositeltavaa vyöhykkeille 1-3 (4).

Hyvä tuki on tarpeen, sillä tämä voi kasvaa 3-5 metriin (ei ehkä täällä) ja sillä on runsas kukinta (ei ehkä niin runsas täällä ), Se kukkii edelliskesänä kasvaneisiin versoihin, eli vanhat versot on syytä leikata pois. Viime syksy oli lämmin, ja uusia versoja kasvoi kilvan.

Lokakuu

Syyskuuta

Mutta missä ovat syntyneet tuollaiset liekkioksat? Nimi Flammentanz viittaa Saksaan. Nyt tutkin asiaa.

Ruusu on syntynyt kuuluisan saksalaisen Kordes-suvun (Wilhelm J.H. Kordes II) , hoidossa vuonna 1952. Sitä voisi melkein kutsua historialliseksi ruusuksi eli kauan on pysynyt suosiossa!

Tämä suvun toinen Wilhelm  I on elänyt 1891-1976, kuvassa lepposan näköinen mies. Hän on ruusukasvatuksen ohessa toiminut mm. kirjailijana ja toimittajana. Hänestä löytyykin maininta "kaikkien aikojen ruusumies". Kordes onkin yrityksenä 2000-luvun suurimpia ruusunyrittäjiä. Löysin netistä 253 Kordes-suvun jalostamaa eri ruusulajiketta! Hurja luku!

Hänen poikansa Reimer yhdessä isänsä kanssa kasvattivat valtaisan määrän ympäri maailman suosittuja ruusulajikkeita, joissa useissa on tunnusmerkkinä isot tummanvihreät, kiiltävät lehdet.
Reimer kuoli 1997, jolloin hänen poikansa Wilhelm Kordes III otti yrityksen huostaansa.  Suvun yksi tunnetuimmista lajikkeista on 'Iceberg', eli 'Schneewittchen. Minäkin olen nähnyt tuota taimitarhojen luettelossa, mutta muistaakseni se ei menesty näin pohjoisessa.

Nyt Kordes-suvun yritystä vetää jo neljännessä polvessa pojat Aleksander, Norman ja John johtaen yhdessä perheyritystä. Kyllä on ruusulla aikamoinen vetovoima. Mutta näinhän on usein maaatiloillakin. Kun pohjatyöt on tehty, on siitä aina helpompi jatkaa.

Tästä suli sukutarina! En löytänyt Kordesien ruusukirjaa (vain kaupallisia luetteloja) enkä sitä, mitkä ovat Flammentanzin sukujuuret. Taitavat olla aika rönsyilevät. Niinkuin ruusu itsekin.