perjantai 7. helmikuuta 2020

Rosa 'Kira' - ruma hempsankeikkana vai vitsikäs kaunotar?

Nyt kun ei ole vielä kevätkiireitä puutarhassa, on hyvä tutkia vähän ruusuja, varsinkin omassa puutarhassani niitä uusimpia.

Esittelyssä vähän oman mielikuvani värittämänä Rosa 'Kira'. Voi jukra, olen unohtanut virallisen kirjoitustavan...miten päin se menikään!

Kun istutin Kira-ruusun pari vuotta sitten, on se saanut osakseen aika ikäviä kesiä. Ja olen huomannut, että se on yhtä hidaskasvuinen kuin emäruusunsakin, Valamon ruusu. Ainakin minä tuskailin aikoinani pienten valamonruusun taimien kanssa. Yksi sellainen mieheni haudalla, heikosti varttuu. Sittemmin vuosien myötä ovat kyllä kukoistaneet, vaikka ei oikein pohjoisen ruusu olekaan. Minulla ainakin latvaosat tahtovat paleltua jokaisen kevättalven myötä. Se tosin kunnostautuu kesän aikana ja aloittaa upean kukintansa heinäkuun lopulla.


Toivon näkeväni Kiran yhtä kukoistavana joku vuosi.

Kiran kukka eroaa kyllä tunnettavasti kaikista muista ruusuista. En oikein tiedä, onko se vähän sairaaloinen ruusu vai onko se koreilunhaluinen ja haluaa erottua muista.

Suomessa on ruusuhullut ihmiset innostuneet kauheasti ristetyttämään ruusuja pölyttäen siemeniä. Aivan vain myös siemeniä on kylvetty ja odotettu ihmeitä tapahtuvan. Tätä harrastavat varsinkin miehet! Ihmettelenkin heidän kärsivällisyyttään, sillä kestää useita vuosia kasvaa siemenestä kukkivaksi pensaaksi.

Mutta mitähän tapahtuu siellä ruusun siemenen maailmassa? Mitähän geenejä se sisältää jo valmiina
Samasta isästä ja äidistä syntyy erilaisia lapsia, niin ihmisillä kuin eläinmaailmassakin. Kukankin siemenistä syntyy aivan omaperäisiä yksilöitä, jos nyt ei kukassa, niin varren ja lehtien kasvussa. Kun mehiläiset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, niin mitä he siihen jättävät, toiseen enemmän, toiseen vähemmän. Ihmeellinen on maailma!

Onko ruusun siemenissä erityinen geenivoima, kun ne tekevät mitä ihmeellisimpiä mutaatioita. Esimerkkinä raahelainen malvaruusu ja monet muut löytöruusut. Mistä Onni-ruusu on saanut ihmeellisen voimansa. Sitähän alunperin myytiin ostajalle juhannusruusuna?

Matti Kulju Oulujoen Taimistolla on eräs kokeilunhaluinen ruusumies. Muutama vuosi sitten hän kylvi valamonruusun siemeniä kasvattaakseen taimia, jotka ovat hyvinkin kysyttyjä ympäri Suomen. Kolmen vuoden päästä yllätti muutama taimi ihmeellisellä kukalla, joka poikkeaa muista. Sen emiö ja heteet pursuvat elämänvoimasta ja muodostavat suuremman keskiön. Värityskin sillä on vaaleampi kuin valamonruusulla.

Kira

Valamonruusu

Kahden  vuoden ikäinen, mutta kukki runsaasti toisena kesänään -18

Ehkä vähän kuivuuden viottama, kuvassa näkyvät
hyvin valamoruusun lehdet.
Viime kesän -19 kukinta oli heikkoa. Matti Kulju kertoi, että sille voi käydä niin, että se alkaa työntämään valamonruusun kaltaisia kukkia, kuten usein kirjoapteekkarinruusu tekee, sillä sekin hänen kertomanaan on mutaatio apteekkarinruususta. Minullakin ne ovat vierekkäin, joten kirjoruusu voi ehtyä. Matin ihmeeksi Kira on säilyttänyt mutaation ja on taimimyynnissä Oulujoella. Nyt en muistanut kysyä, onko tällä tuoksua, kuten valamonruusulla on. Kun en ole sitä itsekään haistellut.

Kira-nimen se on saanut eräältä innokkaalta ruusunharrastajalta joka on ollut otolliseen aikaan ostoksilla Oulujoen Taimistolla. Kira kuten Valamonruusukin kuuluvat ryhmään ranskanruusut.

7 kommenttia:

  1. No ompas erikoinen kukka ja tarinakin sen synnystä. Tässä näemme miten ihmeellinen on luonto.

    VastaaPoista
  2. Good morning,
    What a very special rose this is!
    It's beautiful
    Have a wonderful day
    Marijke

    VastaaPoista
  3. Onpa kaunis ruusu. Toivottavasti jatkaakin elämäänsä Kirana, eikä palaa valamoksi.
    Minun valamoni lähti heti hurjaan kasvuun. Sille tuli nopeasti sekä korkeutta että leveyttä. Kun se alkoi tehdä juurivesoja naapurin puolelle, päätin siirtää pensaan toiseen paikkaan. Toivottavasti sain kaikki juuret pois ja toivottavasti valamo viihtyy uudessa paikassaan.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavia päivä sinullekin! Muistelen, että asut etelämpänä, joilloin kasvuvauhti on parempi, eikä kylmä tuntele latvoja. Kuitenkin, uskoisin, että ranskanruusut ovat täällä vähän kylmänarkoja.

      Poista
    2. Totta, asun II-vyöhykkeellä, joka on varmasti ruusuillekin suotuisampi paikka. Latvankärkiä paleltuu talvisin joitakin. Tappotalvena 2016 kirjoapteekkarinruusuni kuoli. Tykkään siitä niin paljon, että hankin samantien uuden.

      Poista
  4. Hommasin viime kesänä Kira-ruusun Oulujoen taimistolta. Se on vaarallinen paikka, aina on peräkontti täynnä laatikoita :D Saa tosiaan nähdä, mitä ruusut tykkää tästä oikukkaasta talvesta. Naapurilla in paahteisella paikalla upea valamonruusu, joka tosiaan leviää kuin kulovalkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehheh, ymmärrän sinua oikein hyvin noilla Oulujoen vierailultasi. Kun yhtä hakee, tulee puolen tusinan kanssa takaisin! Toivotaan että Kira kestää talven ja vahvistuu.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!