torstai 16. heinäkuuta 2020

Liikuttava kohtaaminen

Ruusutarhassani on ollut vilkasta aikaa. Suuri syy siihen oli Viherpihan kansityttönä oleminen ja ruusutarhani esittely. Rohkea rokan syö! Toinen syy kahvilavieraitteni vilkkauteen oli myös Raahen Fiian lakittaminen. Siis ruusumuorin kesä on ollut yhtä myllerrystä!

Olen voimissani ja niin on ruusunikin. Varmaan upeita puutarhoja kaikkialla Suomessa, sillä jo luontokin on suonut kukkapaljouttaan.

Olen tavannut tässä paljon upeita ihmisiä ja kerronkin eräästä kohtaamisesta, joka liikutti mieltäni.
Minulle esiteltiin erästä ruusua. Mikähän se on? Lupasin käydä heidän pihassaan tutustumassa siihen.
Ja mitä löysinkään!

Suomi on täynnä hyljättyjä taloja, hyljättyjä vanhoja koteja. Se on kamalan surullista! Mutta on myös taaksejätettyjä paikkoja, joiden pihoissa viipyy rakkaus kotipaikkaan. Siellä ei enää asuta, mutta sitä hoidetaan. Ja siellä vietetään hetkiä muistellen, nauttien ja kaipaillen vanhoja hyviä, vaikkakin köyhiä aikoja. Hellyydessä hoidettuja vanhoja mökkejä! Voi kuinka se lämmitti mieltäni. Ja tällaisesta eräästä otin kuvia. 

Se kyseinen ruusukin löytyi pihalta, hoidettuna sekin, kauniisti kukassa ja tunnistin sen Belle Poitevinen sukulaiseksi, ehkä Rudolfiksi, täällä myös Anna-Liisaksi kutsuttu. Tätä ruusua on omallakin pihamaalla ja uskon, että se on kotoisin tuolta Tuohinnon tilan vanhasta ruusutarhasta. Tämä ruusu löytyy melkein kaikilta tämän kylän vanhoilta pihamailta. Tämän postauksen lopussa esittelen sitten yllätyksen, jonka löysin aitan takaa. Nämä kuvat kertovat sitä kaikkea, josta edellä puhuin. Rakkaudesta vanhaan kotipaikkaan.

 



 


 



Olin saanut luvan tulla paikalle katsomaan ruusuja ja sittemmin sain luvan tehdä kuvistani blogisivunkin. Minusta tuo kaikki oli niin kaunista. Kaikessa näkyi, että rakennuksiin ja pihaan olivat koskeneet välittävät, vanhoista ajoista rakastavat kädet. Sitten aitan takaa löysin tällaisen ruusun. Se muistutti metsäruusua, mutta kukka on useampi lehtinen. Se muistutti myös Arnonruusua kovasti. Myöhemmin sain luvan kaivaa siitä juurakon omalle pihamaallekin, jotta voisin paremmin tutustua ruusuun. Tänään sen istutin. Toivon sille elinikää ja viihtymistä pihassani. Toivon myös pihamaan omistajille kauniita hetkiä lisää!


5 kommenttia:

  1. Kauniit vanhat rakennukset ja pihapiiri. Kaikesta näkee, että paikkaa arvostetaan ja siitä pidetään huolta. Kiva, että sait tuntemattomasta ruususta juurakon itsellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa se kasvaisi puutarhassani, ensi keväänä sen näkee.

      Poista
  2. Voi miten kauniit vanhat rakennukset ja ihana ruusu.

    VastaaPoista
  3. Jahas... Viherpihaa ostamaan käy tieni :D
    Kiitoksia myös viimeisestä, eli avoimien puutarhojen ihanasta päivästä ruusujesi keskellä! Valtavasti on tarhasi laajentunut ja ruusut kasvaneet sitten viimenäkemän. Nautin kovasti puutarhasi tunnelmasta ja kaikesta kauneudesta siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Me puolestamme nautimme Raahen puutarhoista. Kiertelimme siellä yksi päivä Pekkalan Liisan kanssa, muistanet, kun käytiin sinun pihalla. Ihailimme sitä tyyli- ja värisilmää, miten olit valinnut kukkasia! Seminaarin piha jäi käymättä tällä kertaa.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!