perjantai 16. elokuuta 2013

Ritausma - Latvialaista vaaleanpunaista silkinhienoa!

Olen kuullut siellä sun täällä supinoita Ritausmasta. - Ritausman haluan puutarhaani. - Ritausma on suosikkiruusuni.

Tarttuuhan sellainen. Kun mieleni teki jälleen Oulujoen taimitarhalle, tämä ruusu oli mielessäni. Siellä haistelin ja tutkailin muitakin rugosa-ruusuja. Haluan jatkaa omalla rivillään ruusutarhaani rugosaruusuilla. Ne ovat kestäviä, kauniita ja ennen kaikkea, ne kukkivat jopa vielä syyskuussa. 

Kolme lajia ajattelin hankkia, mutta kuuden kanssa palasin kotiin. 

Oih, tuota Ritausmaa! Se todella on valloittanut sydämeni. Sen silkinohut kukinta vaaleanpuna-valkoisella vivahteella on todella kaunis kukkaterttuissaan. Ja sen tuoksu on aivan ihmeellinen. Siitä tulee mieleen 'uskovaisten pastilli' ja vanamo. Lumoava ja salaperäinen!




Tutkailin hieman Ritausman historiaa  tältä sivulta ja löysin Dr. Dz, Riekstan, nähtävästi ruusun esille tuojan. Kerrotaan että tämä ruusu on tullut Saksaan Leningradin kasvitieteellisestä puutarhasta 1990-luvulla. Tuolloin sitä on nimitetty nimellä 'Polareis'. Liettuan Ritausman pienestä kaupungista löydetty ruusu (1960-luvulla) on saanut paikkakuntansa nimen Ritausma. Kun näitä kahta ruusua on tutkittu, on löydetty samankaltaisuus. Ymmärsin, että Ritausma on pieni kaupunki Riikasta etelään lähellä Bauskaa. Suomessa ruusu kantaa nimeä 'ritausma'.  Olisin halunnut tietää, mitä nimi merkitsee, mutta en löytänyt käännöstä. Mielelläni yhdyn tuohon ruusun latvalaiseen alkuperään. Latvialainen ruusuprinsessa!

Joka tapauksessa ruusu on kaunis! Teen kaikkeni, että se säilyisi talven yli, edes ensimmäisensä ja viihtyisi tässä. Alue on vähän kyseenalaista. Jotkut puutarhat toteavat sen viihtyvän Etelä-Suomessa, jotkut osoittavat alueelle III. Oulujoen taimistossa se on selviytynyt, mutta selvinneekö näin lähellä merenrantaa ja pohjoista. Haluan kuitenkin yrittää. Pitäkää peukkuja!!

Moody Blues, Nights in white Satin! Aivan ihana, joten kuunnelkaa! Tämä melodia ruusulleni Ritausma!


7 kommenttia:

  1. Miten ihana ruusu! Toivon siulle ja sille onnea!

    VastaaPoista
  2. Ostin tänä kesänä Ritausman ja ihastuin sen kukkiin, mutta tuo vaaleanpunainen Ritausma vasta ihana on. Ansaitsee Moody Bluesinsa.

    VastaaPoista
  3. Onpa ihana vaaleanpunainen, jotenkin läpikuultava. Toivottavasti jaksaa kasvaa ensi kesänäkin.

    VastaaPoista
  4. Ompa kaunis ruusu! Nyt peukkuja pidetään että selviää! Ensinmäinen talvi lienee se vaikein, näin olen kuullut monen kasvini kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä raskinut sitä edes istuttaa, kun pelkään sateiden tuhoavan kaunista kukintaa. Joten terassilla sitä vielä ihailen. Pian istutan sen. Peittelen sitä sammalella juurilta ja vielä havuja päälle. Uskon että tuohon sataa hyvin lunta, joten talven suojan se saa hyvin, vähän varjossakin, joten lumi ei sulaa ihan ensi säteiltä.

      Poista
  5. Ritausma on istutettu toukokuussa ja kasvaa, nuppujakin jo!
    Jännityksellä odotan kuten neilikkaruusun (Grootendorst tai jotain siinepäin) kukintaakin, nuppuja jo ja vasta istutin!
    Upea sammettinen, vielä pieni tummanpunainen Robusta kukkii jo ja toukokuussa sekin istutettu.
    Vaaralan sammalruusu selvisi viime talvesta, nuppuja on paljon, vaikka ruusu on melko pieni palelluttuaan edellistalvena. Kolmas kesä menossa muistaakseni
    Persian keltaruusun nuputkin aukeavat ja Poppius lopettelee kukintaa. Samaten kolmatta kesää nämäkin.
    Sitten tietysti ikivanhaa kantaa Juhannusruusu täynnä kukkia taas kuten aina juhannuksen aikaan, Rosa Rugosaa siellä täällä áidanteina kukkaan tulossa. Toisaalla yrittää kehittyä juurivesakimppuna saatu Tornionlaakson ruusu (kertaa ainakin kolme) ja kovaonninen trimmerin alle jäänyt Paimion ruusu. Sitten on myös kirpputorilta ostettu matalahko syvänpunainen keltaisella keskustalla varustettu uskollisesti aina heinäkuussa kukkiva ruusu, josta saan tänä kesänä irti jo juurivesan.
    Ai niin ja sitten vielä se Lidlistä ostettu teeruusu, pakkauksen mukaan keltainen. Vuosia sitten Lidlistä ostamani Oklahoma tms teki varmaan viiden vuoden ajan yhden ison kerrotun saméttipintaisen tummanpunaisen kukan, josta sain viime kesänä otetuksi valokuvan. Onneksi, sillä tänä kesänä se ei enää herännyt. :(
    Tuosta varmaan huomaa, että ruusuihin on helppo rakastua ja aina tekee mieli taas jotain uutta siltä rintamalta.
    Hännänhuippuna tuntematon kerrottu vaaleanpunainen roteva ja korkeaksi kasvava ruusu aikaisemman 50-luvulla rakennetun kerrostaloasuntoni pihalta läksiäiseksi otetusta juurivesasta, ja olin aivan unohtaa sen ikivanhaa kantaa olevan todella kauniin ja tuoksuvan aniliininpunaisen kerrotun ruusun, joka on peräisin lapsuudenkodistani. Sen evakkoon joutunut äitini oli saanut uuden asuinpaikkansa naapurin, vanhan maalaistalon pihasta. Minulle tämä juurivesa tuli mutkan kautta kiertäen sisarukseni rivitalon pihasta yli sadan kilometrin päästä eli sillä on historiaa ja tunnearvoa jos millä.,.

    Montako niitä nyt olikaan lajeja? Taisi tulla epäonnenluku 13, mutta se korjaantuu pienellä ruukkuruusulla, joka tuli hankituksi tarjouksesta äitienpäivän aikoihin. Ja jos se ei suostu keväällä lähtemään kellarista kasvuun, niin mikäs siinä auttaa muu, kuin ostaa ne maanpeiteruusut pensasruusujen joukkoon ikkunan alle....

    VastaaPoista
  6. Anonyymille kirjoittajalle toivon, että ruusut ovat hyvin selvinneet ja uskon, että niitä taitaa tulla lisää tänä kesänä jälleen.

    Minulla Ritausma on selvinnyt hyvin. Tosin toissa talvi oli sille vähän vaikea, ja se kukki hyvin vähän viime kesänä, sateet sitä riepotteli. Nyt se näyttää piristyneen ja toivon sille kaunista kukkakesää!

    VastaaPoista