maanantai 12. elokuuta 2013

Miten käyttää sahaa?


Oli pakko levähtää. Tuli niin hiki. Ja siinä ahertaessa nauroin ja itkin itselleni. On se nainen avuton, kun kukaan ei ole häntä neuvomassa. Kyllä ukko muinoin yritti. Ja pojat. Ja naapuri. Ja naapurin emäntä. Ja kahvilavieraatkin. Väärä saha. Tylsä saha. Väärä tapa sahata. Onnettomat käsivoimat.

Kiitos! Olen oppinut heiltä monta asiaa.

Esimerkiksi sen, että kun koivun rungossa kasvaa tietynlaista sientä, se tietää sitä, että se on laho. Laho?! Minun upea kahvilakoivuni! Kun sitä kierreltiin ja katseltiin ja paremmin tutustuttiin, niin huomattiin, että ylhäällä oli jo paljon kuolleita oksia, loputkin oksat kuivumassa, lehdet pienempiä kuin kaverinsa. Siis onneksi siinä vierellä on vielä terve koivukumppani. Mikä neuvoksi? Aina kun minulla on sellaisia kahvilavieraita, joiden kanssa kehtaan, kerron, että jos he katsoisivat kun minä tipun, sillä en ole ehkä siinä kunnossa, että yksin apua voisin hakea. Ja hehän katsoivat, katsoivat ja naureskelivat.


Haen tikapuut ja sahaan käsisahalla raskaita alaoksia pois. Pikkuhiljaa lisää. Sillä kamala mielikuva tuli myrskyn suhteen! Jos iso koivu romahtaisi. Se voi romahtaa joko aitan tai talon päälle. Ja vaikka siihen löytyy apua, niin tuntuu kamalalta katsella pihalla syviä ajopelin rattaan jälkiä. En vielä tiedä mitä tehdä. Joten yritän keventää koivun painoa sahaamalla pois raskaita alaoksia.

Toisen vinkin ja hyvän huomautuksen sain tammesta, josta olen ollut niin ylpeä. Se on kolmihaarainen syystä, että kerran siitä paleltui latva ja ne muutkin usean kerran. Nyt oli yksi oksa täysin lehdetön. Puu itse on halkeamaisillaan oksiensa painosta. Onneksi naapurin miehet auttoivat sahaamaan moottorisahalla sen kuolleen oksan, sillä tammi on mahdottoman kovaa puuta. Hekin hikosivat. Mutta…oksa tuli sahattua vaakasuuntaan. Se lahottaa puuta, kun siitä pääsee kosteus, minulle kerrottiin. Ja niinpä minä nyt, ainakin kun vähän kylmettää, otan sahan ja kihnuttelen sitä pikkuhiljaa vinosti alas. Se on kovaa puuta, ehkä sentin kerrallaan jaksan.

Entäs sahoista. Tiedän justeerin. Tiedän pokasahan. Tiedän käsisahan jne. joitakin sentään. Talossa on moottorisahakin, mutta siihen en tohdi koskea. Monta käsisahaa on tullut ihan itselle ostettua elämän varrella. Mutta kuinka ihanaa on sahata sillä sitkeitä pieniä tuomen alkuja! Saha pomppii kuin polkkaa sen kuorella.


Huomasin vanhalle sahalle hyvää käyttöä!! En ole raskinut niitä poiskaan nakata, ehkä seinäkoristeeksi kai säästän. Vihoittelin nimittäin tuolle pitkälle sitkeälle ruoholle, joka kaatuilee märkänä. Siihen ei tahdo pystyä viikate, ei trimmeri eikä mikään. Heinäpäätä raivaussahaan en osaa vaihtaa ja se on turkasen raskas, en saa sitä edes käyntiin ihan yksin. Nyt huomasin, että kun otan vanhan käsisahan ja tukon heiniä kouraani, voin SAHATA TYLSÄLLÄ SAHALLA NE HEINÄT HELPOSTI NURIN! Sillä yritäpä käsivoimin niitä nykkiä, kun sitä eivät edes puutarhasakset leikkaa. Hyvä tonttu! Silläkin välähtää jotakin.

Tietenkin tämä tuntuu toivottamalta joskus, huokaa tonttu. Mutta itte sitä elämänsä valittee!

 Mitähän soittaa vanha kunnon Dallape!

15 kommenttia:

  1. Jopas keksit heinänniittoavun!
    Ammattimainen puunkaataja ei kyllä tarvitse mitään isoja koneita pihalle. He kiipeävät runkoa pitkin 'hakaskengillään'ja pätkivät puun vähitellen. Kannattaa kysellä ennenkuin tulee 'tuhoja'.
    Maarita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ystävä kallis!! Menenkin huomenna vierailemaan metsänhoitoyhdistyksen konttorissa, olenhan siellä vielä jäsen.

      Poista
  2. Ja arvaa vaan että vielä enemmän turhauttaa kun on talossa mies ja vielä moottorisahakin. Kaks puuta pitäs vielä kaataa. Oisko mitään hyvää neuvoa miten tuon kaksikon sais siihen hommaan? Kiristys, lahjonta, uhkailu...käviskö niistä mikään. Miestä kun nuo puut ei haittaa vähän vähää, mutta kun ne varjostaa mun pioneja. Ammattilaista puunkaatajaa harkitsen kyllä vakavasti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs jos otat kamat esille just kun mies on päässyt sohvalle ja voisit vinkata, että kattos edes ikkunasta, jos vaikka voisi sattua jotakin. Tulisikohan mies perässä? Tai kihnuttele pokasahalla ja kiroa koko ajan?
      Mietin että miten se tässä ennen kävikään...Ukkoni haki naapurista apua ja puut kaadettiin, paloiteltiin liiteriin asti. Voi noita aikoja! Nyt on asia toinen.

      Poista
  3. Näen sieluni silmin sinut puussa oksia sahaamassa mekko liehuen ja hiukset hulmuten ja tosiaankin toivon, ettet tipu sieltä. Meilläkin kaadettiin neljä isoa koivua pikku pihaltamme tuolla pätkimissysteemillä, ei se muuten olisi onnistunutkaan. Suosittelen. Olet kyllä kekseliäs puutarhuri sahoinesi, taidan kokeilla ideaasi meidän kasvimaan ruohotuppaisiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No parit vieraat tykkäsivät, että tulee hyvä näytös! Pätkimissysteemi pitää olla minunkin puussani. Nimittäin haluan että iso osa jätetään. Veistäisin mielelläni siitä pikkuhiljaa oman pihani toteemin. Täytyy tosin katsoa, miten laho se on todella on...

      Poista
  4. Olen sitä mieltä, että nainen pystyy siihen, mihin mieskin. Mutta toki sitä joskus kaipaa vähän harteikkaampaa apua. Yhdyn noihin edellisiin kommentoijiin ja kehotan ottamaan yhteyttä ammattitaitoiseen puunkaatajaan. Paras puunkaatoaikakin lienee kevättalvella. Meiltä kaadettiin talvella iso ja huonokuntoinen koivu. Se kävi taitavalta kaatajalta näppärästi, silti hommaa jäi meillekin, kun rahtasimme kaatajan pätkimät pöllit sivuun ja teimme niistä klapikoneella polttopuita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä uskallanko jättää sitä kevättalveen. Pelkään syysmyrskyjä.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Ihmeen hyvin siinä toimi tylsäkin saha! Vähän kyllä jälki on sitten kuin nykyajan kampauksilla.

      Poista
  6. Olipa sykähdyttävä tuo Dallapen Internationale tässä yhteydessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, onhan saha maailmanlaajuinen käsite!

      Poista


  7. Tuo saha idea on hyvä. Mulla on myös vanhoja sahoja, täytyypä ottaa hyötykäyttöön. Justeerikin on, siihen pitäis olla kaveri.Oi joi, mun mies huolehti aikoinaan tuollaiset puunkaadot taitavasti...nyt olen harkinnut ammattimiestä, kun täytyy pihapuita kaataa.Ja sen jälkeen kun puu on kaadettu, siinä alkaa vielä kova savotta. Oksia ja ja pilkkoa. Isosta puusta riittää siivomista, mutta saahan sitten saunapuita :)
    -Amalia -

    VastaaPoista
  8. Taitaisin antaa ammattilaisen kaataa noin ison puun. Ettei vain kaadu emäntä ja puu talon päälle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattilaisen puoleen jo käännyinkin. Eräs metsuri kävi katsomassa tilanteen ja tuumasi, että koivu täytyy pilkkoa nosturin kanssa palasiksi. Odotan vain että voin sulkea kahvilan.

      Poista