maanantai 24. maaliskuuta 2014

Metsätonttu Sallan mystisissä maisemissa

Käytän tuota sanaa mystistä sen vuoksi, että minulle mainostettiin parilta taholta tuota mystisyyttä, shamaanien maailmaa ja hyviä energioita. Itse löydän Sallan kauniisti rakennettuna laskettelurinteineen, latuverkostoineen, hirsimökkeineen ja monenkirjavine tupineen somasti sijoitettuna tuonne metsän kätköihin. Jopa Revontulihotelli ei ole mikään pientä ihmistä hirvittävä kolosseumi, vaan maanläheinen ja ystävällinen. 

Ja mikä parasta, täällä on hiljaisia lumilatuja, jota ei riko liikenteen meteli tai rakennusmaiden surraaminen. Joskus kyllä moottorikelkka rikkoo maisemaa. Hurjan hyvä olla!

Se mitä haluan tässä esitellä, on metsähallituksen (taas) yksi rakentama näyte siitä, mitä Lappi on, ja miten metsähallitus kunnioittaa sekä seudun tunnetuksi tulemista että ruokkii turistien uteliaisuutta. Sallan Poropuisto Pirttivaaran juurella oli mukava elämys taas siitä miten taide ja todellisuus kohtaavat, kun on siihen tarvittava resurssi (tarkoittaen Metsähallitusta). Metsähallitusta tässä korostan, koska olemme saaneet sen 'kaveriksi' Jätinkirkkojen suojelemiseen. En voinut olla ottamatta kuvia Poropuiston Metsänäyttely:















Kaikki tämä on todellista näissä maisemissa.

Tosin ihminen tuntee olevansa aivan rauhassa ja turvassa.

Kiitos Salla!



Tämäkin voi olla aika mystistä: Mies nimeltä Hasan Istanbulista laulaa 'Salla, Salla'. Mitä lienee tarkoittanee?

1 kommentti:

  1. Ehyenä olen, terveenäkin, ehkä ruskeampana! Joka päivä hiihdettiin kyllä. Parina päivänä jo ihan väsyksiin saakka. Aamulla keli oli toista kuin mökille palatessa. Viimeisellä retkellä loppumatkasta jo kaappasin sukset kainaloon ja kävelin, niin paljon ne vain lipsuivat jäisellä ladulla. Mutta arvata voi, miten nautin lasketella tunturia 3 kilometriä pelkkää alamäkeä! Hui kun se välillä tuntui hurjalle vanhoille jaloilleni! Mutta selvittiin! Salla on ihana!!!!

    VastaaPoista