torstai 3. huhtikuuta 2014

Kirkon ruusut - kirkonruusut

Voin kuvitella vanhat kirkonpihat aikoina, jolloin oli aikaa ja monenlaista hoitajaa. Kirkoilla oli omat tarhansa ja omat ruusunsa. Joskus keskiaikana, kun luostaritkin kukoistivat toimien milloin "kouluina milloin "sairaaloina". Lääkkeet olivat luostarin puutarhassa viljellyt kasvit. Luostareissa oli yrttitarhat, ruusutarhat, vihannestarhat ja hedelmäpuunsa. Ja tottakai jotain kaunista laitettiin kirkkopihalle. Ruusuja! Varmaan niiden rauhoittava vaikutus oli silloin tiedossa.

Kirkonruusut, Francofurtana-Ryhmä, muistuttavat ranskanruusuja ja pohjoisempana ovat nähtävästi Gallica-ruusun ja metsäruusun risteytymiä. Näin ne ovat menestyneet myös Suomessa. Varsinaisen kirkonruusun perimä on kotoisin Saksan Frankfurtista löydetystä ruususta 1583. Täältähän on kotoisin myös Valamonruusu.

Joten voisin aivan hyvin kuvitella näiden ruusujen alunperin kasvaneen luostareiden suojissa munkkien ja nunnien kasvattamina. Luostarit ja maatalousopistot ovat olleet ruusujen kasvattipaikkoja ja näitä instituutioita saamme kiittää runsaasta ruusujen valikoimasta.
Sirkka Juhanoja on perehtynyt kirkonruusuihin nettisivuilla 'Salaperäiset kirkonruusut'.

Piikkiön MTT:n pellolla on löytöruusuissa vain viisi kirkonruusukantaa, joita siellä on tutkittu. Pensaita löytyy myös Ruukin kenttäkokeilussa. Niissä on havaittu pohjoinen ja eteläinen kanta.

Kopioin nämä eteläiset löytöruusulajit tähän:

 1. Eteläinen kirkonruusutyyppi kasvattaa pitkiä voimakkaita versoja, joita voisi ohjata kasvamaan säleikössä.
"Fiskars
"Mäntyharju
"Tähkäpuisto
  Rosa 'Agatha' Fiskars; Ruissalo
Rosa 'Agatha' Kuusisto, Räfsnäs; Ruissalo)

ja pohjoiset lajit tähän:  Pohjoista kirkonruusua on Piikkiön kokeisiin saatu Turusta ja Nilsiästä ja "Elokuu"-nimellä tunnettuna kuhmolaisena alkuperänä. Samanlaisia ruusuja ovat ainakin "Sanna", "Salolaakso" ja "Iisalmi", ilmeisesti myös "Ainin ruusu". Pensas on kestävä Pohjois-Suomessa saakka. 

Tuo "Sanna" on sama kuin "Ruustinna" (löytöruusu Kuhmosta), jonka taimen ostin Särkän perennataimistosta. Se on kasvanut hyvin liiterin seinän suojassa. Yleensäkin pyrin herkemmät ruusut istuttamaan tuohon etupihan suojaiseen piiriin, kuten Onnen, Olkkalan, Ruustinnan ja Apteekkarin ruusun. Myös Pohjantähti-köynnösruusu näyttää viihtyvät liiterin punaista seinää vasten.



Muistelen ruusua vielä...

2 kommenttia:

  1. Minua sitten risoo tuo kommentti 'ei kommentteja´', jo sen köyhyyden vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että se on helppo tulkita väärin. Aivan kuin niitä kommentteja ei saisi laittaa. En tiedä mihin tuosta purnaisi!

    VastaaPoista
  2. Huomasin nyt jälkikäteen, että olin laittanut väärän kuvan kirkonruusu Sannaksi eli Ruustinnaksi.
    Nyt siinä on oikea ruuusu. Pahoittelen. Kuvatessa ja editoidessa pitäisi muistaa laittaa nimi, muuten voi mennä sekaisin.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!