perjantai 20. maaliskuuta 2015

Vanhan ajan huonekasvit

Kotipaikkani puutarhassa, ei kai pahaksi jos mainitsenkin Pattijoen Puutarhan, ottaa joskus vastaan suuria sisäkasveja vähän kuin talvisäilöön. Se on upea apu monellekin, joilla on joku rakas vanha kasvi, jota on vaikea talven ajan hoitaa. Ja varsinkin jos kasvi on iso ja raskasta siirrellä.

Minulla oli vanhan ajan kliivia jo niin isossa purkissa ja niin iso, että se vei jo viidenneksen minun työhuoneesta. Selkä vääränä sitä kannoin verannalle ja sisään ja välistä vintille viileämpään paikkaan. Kunnes en enää jaksanut. Kun kuulin puutarhan hoitopaikasta, vein sen sinne. Pyysin, että jos hajottavat sen, minulle riittäisi yksi pieni taimi ja he voisivat laittaa vaikka myyntiin loput.

Nyt kun sain sen pienen taimeni, joka jo tuossa kukkiikin, sain kuulla, että tosiaan se on hajoitettu moneen purkkiin ja annetaan lahjaksi sellaisille ihmisille, jotka keräävät noita vanhoja lajeja. Sitten olen kuullut, että jotkut muutkin ovat antaneet pois tällaisia vanhoja mummujen kasveja. Liekö puutarhasta tulossa vanhojen sisäkasvien keruupaikka. Ainakin siellä on kymmeniä vuosia vanha kaktus, josta ei tiedetä mikä se on, mutta joka kukkii valtoimenaan keväällä. Sitä käyvät vartta vasten ihmiset ihailemassa siellä.

Eli tuossa kuvassa on vanhan ajan kapealehtinen kliivia herkkine kukkineen. Tänään sain lahjaksi vanhan ajan amarylliksenkin, yli 20 vuotta vanhaa lajia, jolla on myös pieni herttainen oranssi kukkanen. 

Vieläkin harmittaa, että minulta kuoli monta kymmentä vuotta vanha valkoinen naapurin mummun pelargonialaji, joka kukitti ikkunoita minullakin monia vuosia.


Nuo ikivanhat sisäkukat ovat nimittäin paljon kestävämpiä. Ei niitä yleensä taudit vaivaa. Liian pitkälle jalostetut kasvit eivät aina menesty pitkäänkään. Toivon todella, että jossain on tällainen vanhojen huonekasvien 'pankki'. 

Onhan minulla sentään kuitenkin aika vanha, en tiedäkään kuinka vanha, anopinkieli, joka kesäisin tekee toistakin metriä pitkiä lehtiä. Upea sellainen!

Kuuntelin tätä kappaletta juuri autossa: Kun tummat saapuvat taivaaseen, Leif Lindgren

8 kommenttia:

  1. Vanhanajan huonekasvit ovat ihania! Jostain kun sais maatiaisamarylliksen tai amatsoninliljan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ystävältäni maatiaisamarylliksen, joka viime talven kukki kauniisti. Kukka on tosiaan kauniin herkkä, erilainen kuin nykyajan joulukaktus. Minulla on myös aaroninparta, mutta ei ole kukkinut, eikä tehnyt vielä päähän uusia alkuja, kuten sen tapana on.

      Poista
  2. Kliivia on ihana, sen huolisin, mutta mihinpä se mahtuisi.

    VastaaPoista
  3. Mummollani oli tälläinen kliivia ja useitamuitakin vanhoja huonekasveja. Yksi huone oli kokonaanpyhitetty kasveille. Amatsoninlilja on myös upea meillä oli töissä pitkään mutta kuoli yllättäen. Ilmeisesti mummot kastelivat sitä ahkeraan.

    VastaaPoista
  4. Ihana ajatus tuo; pyhittää yksi huone kukille! Sehän on kuin luontoäidin alttari, jossa voi välillä käydä hiljaisuudessa ja hengittämässä kukkien luomaa voimaa. Talvinen kasvihuone!
    Ystäväni kertoi myös vanhasta amatsoninliljasta, joka oli ollut vuosikymmeniä ja sitten nähtävästi saanut liikaa kylmää. Olen joskus sitä kokeillut, mutta ei se minulla menestynyt. Enkelinsiipi minulla on myös, sain sen eräältä ystävältä. Pudotti lehtensä, mutta nyt pukkaa uusia.
    Kliivia todellakin tarvitsee tilaa. Muistan lapsuudenkodissani se oli ompelukoneen päällä ikkunan edessä ja sain työkseni ne molemmat aina pyyhkiä niistä pölyt.

    VastaaPoista
  5. Nämä nykypäivän asunnot eivät taida hengittää kukkien kannalta yhtä hyvin, kuin entisajan asunnot. Pojalla on anopin äidiltä periytynyt kliivia, joka kukkii kerran vuodessa komeasti. Sen vaalimisesta on tullut suorastaan kunnia-asia, sillä kasvilla alkaa olla jo ikää melkoisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnia ja kiitos siitä pojallesi, joka ymmärtää kasvin henkeä ja historiaa!

      Poista
  6. Mutta totta on, nykyajan taloissa ei ole sellaista puhdasta happea, joka tuli esiin hellassa puita polttaessa ja ikkunoista sopivasti vetäessä. Nykyajan asunnoissa on myös liian 'kuuma', istutaan TV:n ja netin ääressä. Vanhan ajan viileys tarvittiin, kun koko ajan liikuttiin ja tehtiin töitä. Siksi koululuokissa kukat myös viihtyivät, koska lämpötila laskettiin aina iltapäivällä viileämmäksi. Ainakin joissakin kouluissa.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!