sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kukkamaalarit Greta Schalin ja Anna Snellman

Kuten viime talvenakin kevättä odotellen otin esille kukkamaalareita, otan niitä nytkin esille.

Greta Schalinia on kutsuttu Suomen kukkamaalauksen äidiksi. Hän syntyi Turussa 1897 ja eli 96 vuotiaaksi. Hän mm. maalasi kauneimmat kukkamaalauksensa 90-vuoden iässä.

Tulee mieleen ruusunkasvattajat ja puutarhurit, joiden katsotaan eläneen vanhaksi. Onko kukissa jokin voima sitten niitä maalatessa myös? Luulen, että kummassakin tapauksessa on se, että ihminen saa elää sisältä ulos ja luoda, nähdä kättensä työn. Siitä ihmisen onni!

Jotenkin olen pahoillani, että Greta Schalinia kuten ei Anna Snellmaniakaan (hänkin kukkamaalari) löydy esim. suuresta Suomen Taide-kirja sarjasta. Kukkamaalareita ei ehkä yleisesti arvostettu. Onko se sitten jonkinlaista kukkahattu-tätimäistä kevyttä tai sitten se, että nämä maalarit olivat naisia. On maailmassa kukkatauluillakin tehty läpimurtoja, kuten Vincent von Gochin "Auringonkukat" tai Georgia o'Kneef, mutta he ovat löytäneet aivan oman tyylinsä. Olen nähnyt monenlaista kukkamaalausta ja myönnän, että niissä on joko henkeä tai sitten ei.

Greta sai sukunimensä piirustuksenopettaja Teodor Schalinin mukaan. Kun nämä taiteen rakastajat menivät naimisiin, sormuksiin kaiverrettiin "Ei elämää ilman taidetta". Greta maalasi enimmäkseen akvarelleja mutta innostui grafiikkaan miehensä ammatin myötä. Hän oli mm. graafikko, joten ei ihme, että Gretakin innostui grafiikasta.

Luin, että Greta maalasi mielellään luonnonkukkia. Lapset usein toivatkin niitä hänelle maalattavaksi luonnosta ja torilta. Sain sen käsityksen, että Gretan kotona ei ollut puutarhaa, sen sijaa graafinen paja oli. Mutta hän kulki paljon ympäriinsä eri maissakin maalaamassa kukkia.

Tähän aikaan kun ajatukset ovat jo puutarhassa ja keväässä, on mukava katsella kukka-aiheisia maalauksia. Tässä Gretan eräs työ;  Ruusuja tietenkin. Se on kopiokuva sivustolta artnet.com ja lisää kuvia löytyy tästä. 


Siis kaikki tiedämme, kuinka vaikeaa on saada hyvä valokuva, saatikka sitten maalata jotakin käsin, jotta siitä tulisi edes tyydyttävä.  Alla toinen kuva samalta sivustolta "Sinivuokkoja", minusta niin hehkeän herkkä.


Toinen samalla tavoin kukkamaalarina arvostettu oli Anna Snellman. Syntynyt 1884 Viipurissa ja kuoli Helsingissa 1962. Hän oli J.V. Snellmanin pojantytär. 

En mistään löytänyt näiden kahden taiteilijan yhteyttä toisiinsa. Anna Snellmanin työt ovat vähän ilmavampia, vapaamman sivellintekniikan tuotosta. Tässä saman yllä mainitun linkin kautta eräs hänen töistään.


Tässä taiteesta lisää. Ihminen luo joskus itsestäänkin taideteoksen! Se on tarkoitettu kauniiksi.

Amazing Colours: Visit All Ethiopian people in six minutes with Enkitkit Alena instrumental music


2 kommenttia:

  1. Todella kauniita maalauksia ☺

    VastaaPoista
  2. Kyllä, niin se on että kun itse on sydän kallellaan ruusuihin ja muihin kukkiin niin silmät etsivät niiden kuvia kaikkialta. Silmät oikein poimivat niitä maailmasta! Hyvät esimerkit olet löytänytkin.

    Ajattele, vielä muutama kuukausi ja sitten saamme jälleen ihailla omia puutarhojamme ja ruusujamme... ♥

    VastaaPoista