keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Ruusublogi ja ruusutarha 5-vuotias! Ennen ja nyt!

Miten kasvaa ja kehittyy pihamaa viidessä vuodessa? Aika hitaasti. Ruusutkaan eivät kasva yhtäkkiä. Ne voivat jököttää parikin vuotta inahtamatta. Olen oppinut sen kasvattajilta, joilla ruusupensaat ovat jo olleet yli 10 vuotta.

Entä piha? Tiedän, että rahalla ja valmiilla tavaralla saa pihan kuntoon vuodessakin. Riskillä taimilla ja pensailla myös. 

On pikkuisen toinen juttu, jos pihaa näpelöi vain luonnon- ja kierrätystavaran kanssa ja omin käsin ilman koneita. Ja siemenistä kasvattaa perennoita ja myöhemmin hajoittaa juurakoita.

Mutta se itse prosessi!! Se on aivan ihanaa! Toki se vaatii sen arvokkaimman, nimittäin AJAN. Ja vähän kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ja ennen kaikkea INTOHIMOA!

Haluan laittaa tähän nyt joitakin kuvia pihastani vuosilta 2009-11 ja vuosilta 2014-2015. Pikkuisen siinä näkyy eroa. Mutta ei paljoa. 

Kaikki oikeastaan alkoi jo 2009, kun mieheni ihmetykseksi aloin kaivamaan lampea. Hulluako sinä?!


Mitä hullua minä? Olithan itsekin rakentanut savusaunan tuossa takana, sanoin silloin miehelleni. Ihan vain mukavuudenhalusta. Savusauna rakennettiin jo 1985, joten ihmeesti se on siinä vieläkin, palamatta. Yllä lammen rantaa taloon päin 2015.

Ja pian sen jälkeen mieheni äkkäsi, että tehdäänpä kesäkeittiö, kun jäljelle jäi noita hirsiä. Hyvin yksinkertainen; hella, vesipönttö ja savustusuuni. Pöytä ja penkit. Kerrassaan mainio paikka, jossa vietettiin kaikki kesät. Ihan mukavuuden halusta siis!


Monenlaista aitaa on rakennettu sitten sen jälkeen. Myöhemmin oli pakko poistaa vanha lahonnut kesäkeittiö. Tilalla kasvaa nyt ruusupensas. Ihan mukavuudenhalusta. Toki kehittelen kesäkeittiötä vähän toiseen paikkaan.  Alla kuvat vuodelta 2015.

 

Verantakin rakennettiin mieheni 80-vuotislahjaksi. Mikä ylellisyys! Hän ehti nauttia siitä 7 vuotta.
Nyt haluan poistaa verannan edestä kaikki perennat. Siirrän ne muualle, pähkinäpensasta ja suklaa-aroniaa myöten. Ne peittävät ruusutarhanäkymää pian aivan kokonaan kuten myös maalaismaisemaa taustalla. Siinä hommaa minulle ensi keväänä. Tämä kuva on otettu 2009.


Kun mieheni vielä eli 2010, rakensin nk. Ruusutarhan Esikartanon, jonne siirsin kaikki ruukkuruusut, joita olin äitienpäiväksi saanut. Siinä oli mukava istua, kun terassilla oli liian lämmin. Sain äitienpäiväksi ruusupenkinkin lahjaksi. Ruusuharrastus oli nipistänyt minua!


 Nyt vuonna 2015 ei tässäkään kuki enää äitienpäiväruusut. Siirsin ne ruukkukukiksi. Tämän alueen on valloittanut melkeinpä Valamonruusu ja akilleijat.


Loin ruusutarhalleni "kuningattareksi" metsäkauriin, joka symboloi itse Äiti luontoa. Tässä jo vuosi 2010, jolloin olin rakentanut kivipolkuja  ja suunnitelmia pyöri jo päässäni kovasti. Aitta häämöttää tuolla kutsuvasti. Jos laittaisi siihen pienen kahvilan?


Ja tässä vuosi 2015. Kuvassa näkyy myös valmis pajuaita.


Näkymä terassilta. Heinäseipäät ovat pystyssä. Porttia ja aitaa siihen mietiskelen vuonna 2010.


Ystävät tulivat auttamaan aidan suunnittelussa. Minulla oli paljon moskaa vasta kaadetusta pajukosta ja lepikosta. Halusin käyttää ne kaikki puutarhaani ja muutakin mitä nyt ulkohuoneiden varastosta löytyi. Tuosta aloitin. Oinaan sarvesta. Kiitos!




Samainen aita-apurini pajutaiteilija Hilkka Välikangas-Jyrinki lainasi minulle omalta pihaltaan hevoset kesälaitumelle v. 2011, kun avasin keväällä Ruusumuorin Kesäkahvilan. 

Äitienpäiväruusut kukoistivat ja muutamat ryhmäruusutkin, joilla aloittelin ruusutarhaani. Toki muutama ruusupuskakin oli jo istutettu.

Hevoset "hirnahtelivat ja säikyttelivät" kahvila-asiakkaitani ja kotiutuivat hienosti ruusutarhaani.

Hauskasti aherrellen sujuivat neljä seuraavaa vuotta. Onneksi sain olla terveenä, jotta jaksoin kaivaa ja kontata ja leikata ja rakennella.

Oppi siinä monenmoista! Eikä se kaikki ihan yksin olisi sujunutkaan. Naapurit ja ystävät auttoivat paljon. 

Suurkiitokset heille!

Pajuaitaa vuonna 2015:


Sammalsohva tehty vanhasta hetekasta ja pajuista. Myöhemmin istutan siihen vaikka ruusuja, kun päällys lahoaa. Nyt siinä istahtivat usein kahvilavieraat. Alla näkymiä sammalsohvan edestä. Siihen olen rakennellut rugosaruusuryhmää.


 

Ja pieni vanha vilja-aittakin on kokenut aika suuren muodonmuutoksen!


Nyt kuvista puuttuvat ruusupensaat ja itse se ruusutarha! Jospa ne tulisivat enemmän rönsyävän suurina esiin jo viiden vuoden päästä! Nyt ne ovat siroteltuna vähän pitkin piha-aluetta ja vielä pieninä kokonaisuuksina ryhmiteltynäkin. Antakoon ruusut voimaa Ruusumuorille jaksaa vielä!

Olipa muuten tästä työ! Ihan mukavuuden halusta tämäkin. Muistoksi!

13 kommenttia:

  1. Vallan ihana postaus vuosien varrelta, paljon olet jaksanut ideoida ja puuhata, tsemppiä vaan jatkoonkin:)

    VastaaPoista
  2. Paljon kivoja kuvia! Puutarha on omiaan opettamaan kärsivällisyyttä, silti olet saanut paljon viidessä vuodessa aikaiseksi ja ihan omin kätösin. :)

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat! Kauniit kivipolut ja pajuaidat. Hieno kokonaisuus! Hyvää alkanutta vuotta sinulle Leila!

    VastaaPoista
  4. Onpa ne maisemat muuttuneet, mutta kärsivällinen pitää olla, ei kasvit kasva hetkessä. Mukava, että olet jaksanut touhuta. Kiitos, että olemme saaneet vierailla puutarhassasi! Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi! tv Riitta ja Reijo

    VastaaPoista
  5. Onpa siellä hienon näköistä sinun Ruusutarhassasi. Mukava, että olet jaksanut hoitaa puutarhaa, ja monet ovat saaneet nauttia siitä. tv Riitta

    VastaaPoista
  6. Hurjasti olet töitä paiskinut ja näin saanut kauniin puutarhan upeine ruusuineen. Olkoon tämäkin vuosi voimallinen!

    VastaaPoista
  7. Olet sinä ahertanut puutarhassa,kuvista näkyy upeasti sen kehitys ja muutos.

    VastaaPoista
  8. Paljon on pihassasi tapahtunut. Ihana piha! kiitos kun sain vierailla siellä.

    VastaaPoista
  9. Kuvistakin sinun on mukava nähdä työsi tulokset. Valtava urakka! Hienoa oli jo muutama vuosi sitten, kun kahvilassa poikkesimme, mutta nyt on vielä upeampaa. Toivotan uuteen vuoteesi paljon uusia ideoita ja voimia ja terveyttä niiden aikaansaamiseksi!

    VastaaPoista
  10. Kiitos onnitteluista ja tuesta hyvät blogiystävät! Minun sivuilla ei kovin paljon ole lukijoita ja usein satunnaisia kävijöitä. Minä kun olen niin monisanainen ja paljon tekstiä. Tiedän itsestäni, että en aina jaksa lukea kaikkia blogeja, itsekin vierailen silloin tällöin. Kun aika sallii.
    Mutta laitan tähän viiden vuoden lukijamäärän. Se on 140 351. Tosin en ottanut huomioon nyt muita blogeja, joissa on ehkä puolet tuosta.
    Se tekisi noin 2.300 lukijaa kuukaudelle. Se tosin on hyvin muuttuvaista. Päivittäin 70-200 lukijaa. Usein satunnaisia tiedon etsijöitä. Mukava antaa kokemuspohjaista tietoa! Hassuinta on, että juuri perhe, sukulaiset, ystävät. He eivät harrasta blogiluentaa tai kirjoittamista.
    Se olisi varmaan isompi, sillä käyn itse lukemassa menneitä ja vertailen kokemaani ja tekemääni. Päiväkirjahan tämäkin on. Olen tosin estänyt omien vierailujeni käymisen laskutoimitukseen.

    VastaaPoista
  11. Ihana tarina puutarhasi vaiheista. Olet tehnyt valtavan upean työn <3

    VastaaPoista
  12. Kaunista. Kyllä huomaa, että on ahkeroitu.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!