keskiviikko 24. elokuuta 2016

Mukava yllätys!

Koska olen kiinnostunut villiruusuista, pyrin saamaan niitä lajeja myös puutarhaani. 

Suomen villiruusulajeista eli luonnonvaraisista lajeista minulla uupui enää karjalanruusu. Metsäruusuja on, orjanruusu ja nähtävästi eräs ruusu, joka on todettu nyt koiranruusuksi. Yritin saada karjalanruusua Oulujoen Taimistolta, mutta kertoivat, että kaikki on mennyt Joensuun Veteraanipuistoon, joka on sinne perustettu. Ja onhan Joensuussa arboretum ja kasvitieteellinenkin puutarha.

Nyt kun katselin metsäruusurivistöä, jossa minulla on muistoruusuja eri puolelta tätä seutua, huomasin erään kummallisen ilmiön. Yhdellä pensaista olikin aivan erilaisia kiulukoita. Säntäsin heti tietokoneen ääreen tutkimaan sitä ja vertailemaan muiden kanssa noita kiulukoita.

HEUREKA! Huomasinkin, että sehän on KARJALANRUUSU!  Kesällä vähän ihmettelinkin metsäruusujen eroa, sillä tässä ruusussa oli kempeleenkaunotarta muistuttavat kukat, siis tummemmat kin muilla metsäruusuilla. Karjalanruusun kiulukka on soikea, kun taas metsäruusulla on pyöreämpi.

Karjalanruusu, jota täällä kutsumme Volmarinruusuksi

Karjalanruusun kiulukka

Metsäruusun kiulukka
Olen tosi iloinen tuosta! Siis pihassani on kasvanut pienestä taimesta asti väärin tulkittu ruusulaji. Näin sitä oppii!

Tuleekin mieleen, että olisiko Volmar-niminen mies kotoisin Karjalasta ja tuonut sieltä muistoksi kotiseudustaan tämän ruusun pihallensa. Tästä omalta kylältä Volmarin vanhan mökin vierestä tuo ruusu on minulle tuotu.

Onhan minulla muitakin villiruusuja, mm. nukkeruusu P-Amerikan villiruusulajike. Taidankin ensi kesänä etsiä lisää villiruusuja pihaani, mm. venäläisiä. Enkä ihmettelisi  vaikka sellainenkin jo kasvaisi pihassani, sillä Riitta, blogiystäväni toi minulle erään ruusun, jota arveli jonkin sortin villiruusuksi, vanha kotipihansa laji. Hyvässä lykyssä se voi olla pietarinruusu. Tutkin sitä ensi kesänä, jolloin uskon sen kukkivan. Hyvin se onkin lähtenyt kasvamaan.

Tosin tornionlaaksonruusukin luetaan suomalaiseksi villiruusuksi, sekä iha- ja okaruusu. Nämä kaksi viimeksi mainittua ovat minulle outoja. Iharuusu, Rosa mollis, synt. villosa, onkin enemmän Keski-Euroopan villiruusuja, samoin okaruusu Rosa seraldii, jota kasvaa Ruotsissa, mutta satunnaisesti E-Suomessakin.

Näitä alan metsästää, sillä minulla on tuolla pihan perällä aivan oma alue näitä varten.





7 kommenttia:

  1. Onnea metsästykseen, Leila!

    VastaaPoista
  2. Ihanuus tuokin ruusu on. On sinulla kyllä tietoo noista ruusuista!

    VastaaPoista
  3. Miten ihmeessä nuo ruusut voi eroittaa toisistaan, ihailla pitää taitojasi.
    Näin maallikolle ruusu on ruusu, se tuoksuu hyvälle ja näyttää ihanalle. :))

    VastaaPoista
  4. Kiva, että kaipailemasi ruusu löytyikin odotettua lähempää;) Nuo villiruusut ovatkin mielenkiintoisia ja hienon näköisiä sekä myös varmasti todella kestäviä. Pitäisipä itsekin lisätä oman puutarhani ruusumäärää:)

    VastaaPoista
  5. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!