keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Ruusu ja runo

Uskoisin, että tästä alkaa talvi. Ilma on kylmentynyt. Kissatkin viettävät mielellään jo yöt sisällä.

Puutarha on hoidettu talvikuntoon. Voin rauhassa jäädä odottamaan lumen tuloa. Toivon että luonto pitää huolta omastaan, myös ruusuistani.

Viime kirjamessuilla vieressäni istui nuori runoilija Veli Matti Mathlin. Ostin hänen runokirjansa ja aivan sattumalta siinä aukaisin silloin tämän sivun. Siitä laitan runon kuin loitsuksi ensi talvelle, joka ilmeisemmin on rakkausruno.  Alla tämän aamuinen Lawinia-ruusu.


olet huurteinen ruusu
et päästä minua
napapiirisi sisäpuolelle

varjelet kauneuttasi 
pelkäät sen turmeltumista
lemmen kuumuutta

huurre voi muuttua
umpijääksi,
jääkiteet voivat särkeä ruusun

ohut huurre tekee ruususta kauniin
mutta vielä kauniimpi olet ilman sitä

anna minun olla sinulle 
lämpimän kevään
sulattava tuuli
elämäsi hortonomi

3 kommenttia:

  1. Ihana runo ja kaunis huurteinen ruusu. <3

    VastaaPoista
  2. Kaunis runo ja kaunis ruusu. Eipä ole vähään aikaan tullut runoja luettua, eikä uudempaa tuotantoa seurattua. Jotenkin sitä aina jämähtää niihin vanhoihin ja tuttuihin. Josko kirjamessuilla löytyisi uusia tuttavuuksia.

    VastaaPoista
  3. Niin se kesä hurahti nopeasti. Mutta pian taas on kevät. Nautitaan talvesta ja levätään tulevaa kesää varten.

    VastaaPoista