Mitä tarkoittaa nimitys ranskanruusut?

Olen puhunut ranskalaisesta ruususalongistani. Olen käyttänyt nimeä ranskalaiset ruusut rai ranskanruusut. Ja olen luvannut kolmannessa ruusutarina-kirjassa kertoa ranskalaisista ja kanadalaisista ruusuista. Oikeammin kerron nimenomaan RANSKANRUUSUISTA sekä ranskalaisista ruusuista. 

Lisäksi olen kehunut, että minulla on puutarhassani noin 20 kansalaisuutta tarkoittaen sillä, että ruusu on Ranskasta kotoisin tai se on jalostettu ranskalaisen ruusunkasvattajan käsissä. Kuten on ruusuni Belle Poitevine ja Minette eli Mustialan ruusu. Ihmeen vähän Suomesta kuitenkin löytyy ranskalaisittain jalostettuja ruusuja, vaikka Ranska on kuuluisa ruusumaana ja ruusujen kasvattajana. Monet ruusujen kasvattajat ovat ainakin Ranskasta kotoisin, kuten Bugnet ja Meilland. 

Belle onkin kukkinut ihan valtavasti tänä kesänä ja kukkii edelleen. Mutta Belle on ranskalainen ruusu, ei ranskanruusu. Sehän kuuluu kurttulehtiruusuihin. Minette taas kärsi vuoden 2016 keväästä ja kukki tuskin lainkaan, mutta nyt on jälleen voimissaan ja kukkii suuria kukkia. Toivottavasti tammipuuni lehvät suojelevat sitä tämän päiväiseltä sateelta. Minette aloitti kukintansa vasta nyt 31.7 ja jos sateita jatkuu, se on siinä.

Minettekään ei ole niin kutsuttu ranskanruusu. Mutta ranskanruusujen yksi tunnusmerkki on tuossa kuvassa näkyvillä. Lehdet ovat suuret, usein vaaleahkon vihreitä, sileät toisin kuin kurtturuusuilla ja piikistö on aivan erilaista, varsi usein vihreähkö, ei ruskea,  

Mitä siis ovat oikeat ranskanruusut?

Otan avuksi Pirjo Raution upean kirjasen Ranskanruusuista, jonka hän toimitti vuonna 2016. Luulen, että hänellä on laajin ranskanruusujen ruusutarha kotonaan. 

Hän kirjoittaa, että kaikki ranskanruusut ovat lähtöisin gallianruususta. Ne ovat Euroopan vanhimpia viljeltyjä ruusuja. Niistä on periytynyt damaskon-, kartano- ja neidonruusut. Ja vaikka vähättelen edellä ranskalaista jalostusta, korjaan tässä: 1800-luvulla Ranskassa jalostettiin ainakin 2000 ranskanruusulajiketta. Tähän oli vaikuttamassa mm. Napoleonin puoliso keisarinna Joséphine. 

Mihin ne sitten ovat kadonneet? Ranskanruusut kukkivat vain kerran kesässä noin 3-4 viikon ajan, joten rugosaruusujen tullessa markkinoille, ne menettivät suosiotaan. Pirjo Raution mukaan näitä ruusuja on säilynyt vain 300 lajiketta. Ja juuri Pirjon pihassa niitä kasvaa 300 lajiketta, useat niistä hänen itsensä jalostamia. Ranskanruusujen tuoksu on hellyttävän mieto ja ruusuinen.

Itselläni on pisimpään ollut Valamonruusu, nytkin upeana kukkiva. Olkkala ja Iitin Tiltu perimmältään ovat ranskanruusuja, vaikkakin Suomen löytöruusuja. Kirjoapteekkarinruusu on vähän ollut kituloinen, mutta alkaa nyt kukkimaan sisarensa Apteekkariruusun vieressä. Ihmettelen Apteekkarin suuria loistavia kukkia.

Samanmoisia suuria kukkia tekevät myös tänä kesänä Olkkala ja Iitin Tiltu. Kukat ovat vain yksinkertaisia.

Olkkala

Iitin Tiltu

Minulla on vasta 7 ranskanruusua, joista Alain Blanchardin kukinnasta ja talvenkestävyydestä en vielä tiedä mitään. Näistä on kaksi, Viggo ja Veronica Sundman Pirjo Raution luomia. Kira on syntynyt Oulujoen Taimistolla siementaimena. Lisäksi lasken mukaan näihin kuuluvaksi raskalaisen ruusun Minette. Ja tietenkin Valamonruusun ('Splenders'), joka kuuluu Francofurtana-ryhmään. Mutta tilaa on vielä muutamalle kasvaa lisää.

Näin olen selventänyt ruusutietoutta tässä myös itselleni. Kerron lisää näistä ruusuista tulevilla sivuilla.

Kaipaan tässä Edith Piaffin ääntä.  

Edith Piaf - Non, je ne regrette rien - (original)