Kuten tiedetään, rakennamme jostakin hommasta joskus "vuoria".
Minun jalavapuuni, jonka otin muistoksi erään ystäväni huvilatontilta Tampereen likellä sijaitsevan järven saaresta, ei sitten monen vuoden tutkimuksen jälkeen ollutkaan jalava, vaan osoittautui pähkinäpensaaksi.
On saattanut käydä niin, että olin ottavinani jalavan alun. Se ei kasvanut, mutta mullan mukana varkaana tullut pähkinäpensas kasvoi. Joku jopa ihmetteli terassini edessä ollutta puskaa, että leppääkö tuossa kasvattelen. Ihan loukkaannuin. Lehdet tosin muistuttavat hiukan leppää, mutta ovathan ne kiharaisemmat, pehmeämmät ja kauniisti lomittain kasvavat.
Olen katsellut pensasta vähän huolestuneena, sillä se kasvoi jo lähes kolme metriä korkeaksi ja peittäisi joku päivä terassin auringolta. Se piti saada siitä pois!
Nyt kun luonani on jonkun aikaa riski poikani, haastoin häntä mukaan ja aloimme kaivamaan irti tuota vuorelta tuntuvaa pensasta ja siirtää sitä muualle. Siellä muualla sitä odottikin jo kaveri, toinen pähkinäpensas, jonka sain lahjaksi kauniin tarinan kera eräältä puutarhurilta. Kun olen varma, että siirto onnistuu, kerron sen mukavan tarinan.
Ihme ja kumma, pensaan ylöskaivaminen ei ollutkaan niin kamalaa kuin luulin. Pähkinäpensaan juuret ovat aika pienet. Ehkä enemmän laajalle ulottuvat kuin syvät. Joten saimme sen kummempia ähkimisiä ylös. Nostimme sen juuret lasten pulkan päälle, poika veti sitä ja minä pidin latvuksista kiinni.
Niin se kiikutettiin uuteen kuoppaan ja asettuikin siihen mukavasti. Siunasin sen uuteen paikkaansa ja toivon, ettei se loukkaantunut. Istutin sen juurelle samat krookukset, jotka sillä oli vanhassakin paikassa, joten se ehkä tuntee olonsa kotoisemmaksi. Ainakin pienet silmut, jotka sillä ylös raivatessa jo oli, ovat alkaneet mukavasti aueta.
Pieni uusi huoli tuli mukaan. Istututin se tulevan kasvihuoneen vierelle. Tulikohan sittenkin liian lähelle? Ja kuinka paljon se varjostaa tomaattihuonetta? Tosin se on pohjoisen puolella.
Voiskohan joskus saada pähkinöitä? Aika jännä!
Anna Puu ja Kaunis päivä
Minullakin on pähkinäpensaita, mutta oravat ehtivät aina ensin. Samoin mystisesti katoavat tammenterhot, joten epäilen kurrejen keräävän talvivarastoja.
VastaaPoistaMeillä on kaksi pähkinäpensasta. Olemme saaneet monena syksynä pähkinöitä. Pitää vaan olla tarkkana. Pähkinät karisevat maahan ja jäävät helposti huomaamatta ruohikossa.
VastaaPoistat. Anne
Hei! Olisi kiva tietää minkälaisia pähkinöitä siitä tulee ja voiko niitä todella syödä?
VastaaPoista