keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Katkenneitten nuppujen metsästäjä!

Minä vain en ala myrkyttämään! Sen olen päättänyt. No mitä sitten teen vattukärsäkkäille? 

Tuhoan yksinkertaisesti niiden muninnan! Minusta on tullut joka aamuinen katkenneitten nuppujen keräilijä. Suorastaan himokkaasti kierrän ruusut, varsinkin pimpinellaruusut, ja kas! Aina joku löytyy.

Tässä tämän aamuinen saalis! Tosin päivän mittaan huomaan aina jonkun uuden.

Kiiminginruusu on kärsäkkään suosikki ja jopa Nilsin ruususta löysin oikein apajan. Eräs nuppuoksa oli täynnä katkenneita, joten kärsäkäs on käynyt järjestelmällisesti koko oksan läpi. Ja aika ovelaa. Oksa oli seinän puolella, piilossa silmistäni.

Tietenkin jokunen nuppu ehtii pudota lämpimään kosteaan maan syleilyyn ja munat siellä saavat hyvät kasvuolosuhteet. 

Mutta mitä voin tehdä? Miten te muut pärjäätte vattukärsäkkään kanssa?

Ruukkuruusuun ne eivät ainakaan koske. Joten lohdutukseksi kuvasin nyt kaunista keltaista ruusuani, joita kaksi ruukullista ostaa raskin. Yritän syksyllä laittaa ne maahan ja toivoa, että selviytyvät. Yleensä ne kestävät kolme talvea ja jaksavat kukkia uudelleen. Tämä ruusu oli muistaakseni Yellow Hit tai Top.




2 kommenttia:

  1. Tänä vuonna ei taida olla aivan yhtä paljon kärsäkkäitä, kuin viime vuonna. En minäkään ryhdy niitä myrkyttämään.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!