torstai 9. kesäkuuta 2016

Ruusutarhan tarinoita, osa 1, on ilmestynyt!

Tuon tämän saman sivun tänne kahvila-sivustoltani...


Olisikohan minussa vähän tarinatädin piirteitä? Aina olen tarinoita kertonut ja tarinoita kirjoittanut.

Nyt uskalsin laittaa painoon ja kansiin ensimmäisen kirjoitelmani. 


Kirja on oikeastaan syntynyt sen myötä, kun olen huomannut, että ihmisiä kiinnostaa tietää ruususta jotakin muutakin kuin vain se miten sitä kasvatetaan ja hoidetaan. Useat itsekin ovat kertoneet minulle tarinoita rakkaista ruusuistaan. Kirja syntyi myös tutkimuksen pohjalta. Minulle ei riitä pelkkä ruusun nimi. Haluan tietää ruusun historiasta, sen löytäjistä tai synnyttäjistä ja siitä miten ruusu on kulkeutunut Suomeen ja puutarhaani. Minulle on tärkeää myös ruusun nimi, joka muistuttaa minua jostakin eletystä tapahtumasta. Ruusutarinoihini liittyy paljon omakohtaista kokemusta. Tärkeää on myös henkilö, kuka ruusun on lahjoittanut ja mistä se on tuotu. Kiitollisena olen ottanut vastaan tietyn paikkojen ruusuja ja kuunnellut tarinaa niiden kasvupaikoista. Kerron siis niistä ruusuista, joita puutarhassani kasvaa. 

Omin sanoin ja tavoin kerron paljon sellaista totta tietoa, mikä itseäkin on kiinnostanut. Välillä annan mielikuvituksen lentää, siitä kirjani nimi Ruusutarhan tarinoita. Olen pyrkinyt nämä kaksi seikkaa erottamaan teoksessani.

Ensimmäisessä osiossa olen kertonut tarhapimpinella-, harisonii-, villi- ja löytöruusuista. Tarkoitus olisi tehdä toinenkin osa, joka käsittelisi kurttulehtiruusuja ja moderneja ruusuja. Modernit käsittävät niitä ruusuja, joita tunnetut ruusunkasvattajat ovat risteyttäneet ja kasvattaneet.

Eikä se kirja synny ihan tuosta vain. Jo kolme vuotta takaperin aloin sepittelemään noita tarinoita ja kirjoittamaan löytämääni tietoa. Siitä on jo paljon pohjaa ruusutarha-blogissani. Tarinat syntyvät helposti, mutta sitten se toinen puoli työstä onkin ongelmallisempi. Onko osannut kirjoittaa oikein? Onko ruusujen nimet ja faktatieto oikein? Onko pilkut ja lauseet oikein? Minun tekstini kun yleensä on lentävää ja ajatuksen vauhdilla synnytettyä. Inhoan lauserakenteeseen keskittymistä ja jahkailua. Onneksi minulla on ollut kolmekin henkilöä apuna oikoluennassa. Ylikuljun Soile, Kallion Vappu ja Kuljun Matti ovat korjailleet ja antaneet hyviä ohjeita. Suuret kiitokset heille! Itsekin luin ja korjailin kirjaa pää kuumana, vielä taitonkin jälkeen. Ja sittenkin, kun avasin painetun kirjan, törmäsin ihan selviin virheisiin, Miten se voi olla mahdollista?

Myös kuvien kanssa oli tarkkailtava, etteivät ne ole liian tummia. Nimittäin koneen näyttö näyttää kuvat usein liian hailakkoina. Jos niitä editoi, niin paperille painettuna ne taas ovat liian tummia. Kaikki kirjan kuvat ovat itse ottamia. Tosin joistakin ruusuista olisin kaivannut vähän toisenlaisia kuvia.


Takakannessa on lähiseudun puutarhureitten mainoksia. Kiitos heillekin kannustuksesta!

Toivon kirjalleni lukijoita. Toivon, että ruusujen salaperäinen maailma aukeaisi ja innostaisi lukijoitani. Myyn kirjaa Ruusumuorin Kesäkahvilassa. 

8 kommenttia:

  1. Onnea esikoiskirjasta! Pitääpä kesän mittaan tulla käymään kahvilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en varmaan enää pidä tätä kuin pari vuotta lisää. Joten toivon, että ehdit käymään. Tai minuä siellä!!!

      Poista
  2. Onnittelut kirjasta! Hieno homma, täytyy lukea kun sattuu kohdalle. Mielenkiinnolla odotan.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut ap-tarinankertojan kaksosmerkuriuksen 3-huoneen kirjoittajan lahjoista ( tarpeesta )
    mutta ennenkaikkea pitkäjänteisestä työstä ja intohimosta aihetta kohtaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Enpä ole vielä Ap-karttaani vilkaissutkaan! Kiitos huomiosta!

      Poista
  4. Onnea hienosta työstä ja kirjasta

    VastaaPoista