Onko
Hollanti unohtanut oman kauniin hansaruusunsa?
Netissä kulkiessani
törmäsin tällaiseenkin ilmaukseen maailman kaunein ruusu
saksalaisen kuuluisan Kordes-taimiston sivuilla. Näin
mainostettiin myös lajiketta nimeltä Rosa 'Hansa'.
Kulmakarvani kyllä vähän
nousivat. Minun oli katseltava ja tutkittava tätä kaikille
suomalaisillekin tuttua ruusua vähän enemmän. Voiko juuri tuo
tuttu ruusu olla yksi maailman kauneimmista ruusuista?
Juuri modernien ruusujen,
usein matalampien jaloruusujen tai ryhmäruusujen joukossa on tosi
kauniita ruusuja. Niissä on monta sellaista puutetta, joita ei löydy
hansaruusulta. Ensinnäkin jaloruusut eivät yleensäkään tuoksu.
Ne ovat kylmän arkoja ja herkkiä taudeille. Ne vaativat myös
erityishoitoa tai niiden kasvu heikentyy. Usein ne tarvitsevat
talvihoidon jossakin kellarissa tai muuten suojatussa paikassa tai
ulkona hyvin peiteltynä. Ne eivät tuuheudu pensaaksi, joka saattaa
olla täynnä näitä kukkia. Modernit jaloruusut eivät usein kuki
niin pitkään kuin juuri rugosa-ryhmän ruusut.
Hansaruusua nämä heikkoudet
eivät koske. Kun kaikki tämä otetaan huomioon, niin voin melkein
ymmärtää, jos juuri hansaruusulle annetaan kauneuden kruunu
päähänsä. Rosa 'Hansa', kumarran ja niiaan. Mutta
en kumarru eteesi sen kummemmin kuin muidenkaan pensasruusujen
edessä.
Hansa-ruusu on meille
suomalaisille suorastaan itsestäänselvyys. Olen huomannut, että
jos jotakin Rugosa-lajiketta ei tunneta, heilautetaan kättä ja
sanotaan: - Kai se joku hansaruusu on.
Usein kaikki rugosaruusut
ovat kai hansaruusuja. Tämä johtuu siitä, että se on niin
yleinen suomalaisissa puutarhoissa ja puistoissa.
Mistä tällainen kaunotar on
Suomeen näin yleiseksi tullut?
Jos lukee edellä mainituista
jaloruusujen heikkouksista, voi niitä verrata missiehdokkaiden
heikkouksiin kävelemisessä, ryhdissä, puheessa ja asenteissa.
Hansaruusu on sitkeä, helppohoitoinen ja varma kukkija. Varma
kaunotar kansainväliseen mittelöön! Silmä on liian tottunut sen
kauneuteen ja runsauteen joka puolella. Näin sen jopa usein
ohittaa. Silmä ilahtuu oudoimmista ruusuista.
Eipä silti. Tuntuu, että
maa ja kaupunki, jossa se alunperin on jalostettu, on unohtanut jopa
kokonaan kauniin ruusunsa. Ihmettelin kamalasti, että vaikka ruusu
on kasvatettu Hollannin kuuluisassa tarhakaupungissa Boskoopissa,
joka kauppasi taimiaan jo 1700-luvulla, niin en sen kotisivuilta
löytänyt mitään mainintaa tästä ruususta. Olisin vähintäänkin
kuvitellut sen löytyvän kaupungin vaakunasta. Ei. En löytänyt
sitä miltään kaupungin sivuilta, en edes mainintaa siitä.
Tykkään huonoa hansaruusun
kasvattajien puolesta. Tämän jo klassisen ruusun maineen
saavuttaneen eli historiallisiin ruusuihin kuuluvan pensaan ovat
jalostaneet henkilöt nimeltä Schaum ja van Tol
Boskoopissa vuonna 1905. Näin olen lukenut ja tulkinnut.
Kunnioitettu ruusuvanhus on jo 112 vuoden ikäinen ja levinnyt
ihailtuna ja suosittuna ruusuna ympäri maailman. Ainakin
eurooppalaisissa taimitarhoissa sitä myydään kiitettynä ja
suosittuna lajikkeena. Paljoa muuta tietoa en sitten löytänytkään.
Henkilötkin ruusun jalostuksen takana ovat unohtuneet.
Nyt ei ole rugosaruusujen
trendiaika.
Mielikuvitukseni lähti
liikkeelle. Tämän hetken Boskoopin kaupungissa on väkiluku 15 000.
Joka tapauksessa se nimetään rikkaan maaperänsä ansiosta vanhaksi
kuuluisaksi taimitarhakeskukseksi, josta on myyty taimia. erityisesti
omenapuun taimia, jopa Pariisiin ja Saksaan saakka. Koska Hansa-liike
oli voimakas 1600-luvulla, saattaisi olla, että Booskopilla oli
kaupankäyntiyhteys Saksaan. Hansa-yhdistyksiähän perustettiin
ympäri Itämerta ja Pohjanmerta. Olisikohan tämä syynä ruusun
nimeen: Rosa 'Hansa'? Tulipahan mieleen tällainenkin kysymys:
miksi eräs Raahen kuuluisa ravintola nimettiin Hansaksi? Sitä ei
enää ole.
Joka tapauksessa hansaruusu
on kaunis, tuoksuva, upea, kukkii heinäkuusta jopa marraskuulle asti
ja tekee paljon ravinteikkaita kiulukoita. Väriltään hansaruusu ei
ole vaaleanpunainen, kuten jotkut valokuvat narraavat. Minäkin olen
todennut, että tuota tummaa magentaa tai violetinpunaista on vaikea
saada kameran linssin kautta oikeanväriseksi kuvaksi.
Hansaruusua, kuten kaikkia
Rugosa-ryhmän lajikkeita on syytä kurittaa välillä. Ne kukkivat
sekä vanhoihin että samana kesänä kasvaviin uusiin versoihin,
toisin kuin monet muut ruusut. Tällöin ne voidaan keväällä
leikata aika ronskisti alas. Samalla on hyvä antaa muutakin hoitoa,
esimerkiksi perata rikkakasveja juurilta ja antaa pieni annos tuhkaa
ja kompostia. Mitään vahvempaa lannoitusta ne eivät tarvitse.
Soisin näille
tarhakurtturuusuille yleisempää suosiota.
Olen kyllä vakavasti eri mieltä ryhmäruusujen "heikkouksista", mutta Hansaruusun kanssa olen toki samaa mieltä. Viime keväänä kokeilin rugosa-ruusuille Jorma Koskisen kirjoituksen pohjalta uutta leikkaustapaa (leikataan 30% verson pituudesta pois) ja toden totta ne kukkivat vieläkin paremmin! Ensi keväänä leikon näiden hyvien ohjeiden mukaan ja toivon vähän kuivempaa kesää kuin edeltäjänsä.
VastaaPoistaEihän nuo heikkoudet kaikkiin päde. Onneksi. Mutta uon tosin eroa siinä työssä mitä olet tehnyt joillekin jaloruusuille siihen verrattuna, että minä kaivan roskiksesta jonkun juurakon ja teen sille pienen kuopan, jonne sen vähän kuin kokeeksi laitan kasvamaan. Uskon myös leikkomiseen. Tosin minun rugosa-lajikkeenikin ovat useat vielä niin pieniä, että annan kasvaa. Martta tosin jo saa varoa saksiani.
PoistaRuusujen heikkouksiin en ota kantaa, en sorru toivottavasti niihin, vaikka Tita koittaa houkutella vakavasti! 'Hansa' on kaunis ruusu, siitä tykkään, vaikka meidän mäellä sitä en kasvatakaan! Tuo Jorma Koskisen kirjoitus kiinnosti minuakin ja tätä leikkuutapaa aion omilla ruusuillani nyt keväällä toteuttaakin...ruusuja on siis vain muutama, alle 20 kai.
VastaaPoistaKyllä minullakin muutamia ryhmäruusuja jo on. Ensi kevät näyttää miten ne menestyy. Mutta kyllä edelleenkin kaihoan noita villiruusuja, kuten vuoriruusua ja pietarinruusua.
PoistaTykkään hyvälle tuoksuvista hansaruusuista joita kasvaa pihallani muutama kappale.
VastaaPoistaUseita ruusuja minäkin omistan. Ensimmäinen ruusuni oli hansa. Jo yli kolmekymmentä vuotta samalla paikalla ja varma kukkija. Säännöllisesti olen leikannut. Joitain oksia on pitänyt poistaa melkein kokonaankin mutta jaksaauusiutua hyvin. On pysynyt samankokoisessa. Siitä ihana ettei tee juurivesoja kauas
VastaaPoistaHansa varmasti kiittää kunnian osoituksesta!
PoistaOvat hollantilaiset ainakin käyttäneet Hansaansa jalostukseen. ( Hollanti 1971, Darthuis Nursery. Rosa nitida/Hansa.) Defender, keijunruusu. Kesti hyvin 2016 kovan talven. Hansaruusun kauniit kukat, nukkeruusun kiiltävä lehdistö ja upea ruska, sekä paljon kauniita kiulukoita. Se on saanut vanhempiensa parhaat ominaisuudet. Kestää varmaan sielläkin ja kai sinulla onkin.
VastaaPoistaNäin on! Molemmat ruusut ovat minullakin, vieri vieressä, äiti ja tytär. Hansa kuulostaa niin miehekkäältä, että se isänä on kuitenkin vähän kauempana ruusutarhaa. Keijunruusulla on myös hyvät kiulukat. Olen niitä kuivatellut. Leviää komeasti. Tosin tiesin sen ja istutin sen ihan omalle paikallensa.
Poista