keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kiitollisuus!

Edellä olen miettinyt syvästi tuntien sitä, mitä ihmisellä on ja miten ihmisellä on mahdollista olla.

Ihmisen polut kulkea, antaa siellä omastaan ja ottaa vastaan elämän ihmeellisiä mahdollisuuksia, ovat aina arvoituksellisia ja odottamattomia!

Olen niin kiitollinen, että olen nyt tässä! Niin kiitollinen siitä, että minulla on tällainen paikka elää ja olla! Kiitollinen siitä, että on paikka missä voin toteuttaa itseäni ja unelmiani. Ja ennen kaikkea kiitollinen siitä, että keho on vielä siinä kunnossa, että voi jotakin tehdä niiden unelmienkin eteen.

Vaikka eipä silti! Oli aika, jolloin laskin tarkkaan, tulenko tässä toimeen ja jaksanko. Moni toinen olisi lähtenyt aika vilkkaasti kävelemään muualle. Usein syynä on pelko olla yksin metsässä, ja syrjäisessä kylässä. Mutta tässä on hyvä olla.

Aina uupuu jotakin: rahaa, välineitä, aputyövoimaa tai tukea. Usein myös se viitseliäisyys ja jaksaminen. Mutta turkanen sentään! Minulta ei uuvu mielikuvitusta, idearikkautta, hulluutta ja hyväuskoisuutta. Ei uuvu kierrätyskamaa, josta voi paljon rakentaa, eikä uskoa oman käden taitoihin. Noh, se nyt välillä kyllä pettää ja pitää pyytää apua naapurista tai ystäviltä.

Mutta edelleen olen aika tonttu kaikissa toimissani. Eikä se haittaa. Yksinpähän tässä tonttuilen, ei siitä muiden tarvitse kärsiä.

Voi hyvät ihmiset! Suomessa on vielä puhdasta ilmaa, puhdasta luontoa, puhdasta vettä, puhdasta maata, mihin kyntensä iskeä, on turvaa ja vapautta.

Mitä muuta ihminen maan päällä voisi toivoa! Kiitos tästä kaikesta! Olen kiitollinen myös siitä, että kaiken tämän tiedostan!



3 kommenttia:

  1. Allekirjoitan Leila kirjoittamasi täydestä sydämestäni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä on moneksi! Ja paljon meitä, jotka melkein tyhjästä raivaa unelmansa. Syvään kumarran ja arvostan sinua ja Timoakin!

      Poista
  2. Mitäpä tuohon enää lisäämään.

    VastaaPoista