perjantai 9. kesäkuuta 2017

Tammi - mystiikan ja voiman puu

Naapurini Esteri kävi Saarenmaalla maalailemassa tauluja. Häntä kiinnostaa myös luonto ja puutarha. Saarenmaan kauneutta ihastellessa hän laittoi kulkiessaan siemeniä taskuunsa. Tammenterhoista iti pieniä puun alkuja, joita hän sitten jakoi ystävilleen. Miten hienoja lahjoja!!
Mieheni kanssa saimme yhden tällaisen tammipuun alun. Katselimme tarkkaan, mihin sen sijoittaisimme. Ehkä paikka oli hyvä. Siinä on tammi kasvanut nyt jo kolmattakymmentä vuotta. Ei se vielä iso ole. Siitä kasvoi kolmihaarainen, varmaankin jossakin vaiheessa latva paleltui. Jouduin etelään päin nojaavan haaran sahaamaan poikkikin, koska se alkoi halkeilla. Toivottavasti nuo kaksi muuta haaraa ovat tasapaksut ja vahvat.

Kun esikoispoikani sai nimikkopuukseen Lammin vaahteran, olen nimennyt tammen nuorimmaiselle. Ja jotenkin puun luonne vastaa häntä; vahva, herkkä ja mystinen skorpionimies.

Ihmepuu tammi onkin. Yhtenä keväänä sen kaikki lehdenversot paleltuivat. Puu teki uusia. Maalasin kerran marraskuisen lehdistön, jossa loistaa pakkasen puremia uusia lehden versoja. Ihania värejä!


Silloin kun jouduin sahaamaan pois sen yhden oksan, oli lehtevin kesäaika. Puu oli niin kovaa, että jouduin pikkuhiljaa sahaamaan välillä levähtäen. Käsi uupui. Lehtevistä oksista tein saunavihtoja. Ja voi ihme sitä tunnelmaa, kun tammivihta hautui kuumassa vedessä ja sen kanssa löylytteli. Koko saunan täytti ihmeen voimallinen ja hellä tuoksu. Se säilyi siellä kauan, tuli kehon mukana kaikkialle raukeana ja hoitavana olotilana. Vihtalla oli mukavan tuntoista läpsytellä ihoa. Nimittäin jostakin olin lukenut jollakin sen olevan suosikkivihta. Suosittelen kokemusta, jos sellainen on mahdollista! Ehkä lehvä oli myös silloin sopivimmillaan, sillä olen vihtonut syksylehvälläkin, eikä se ollut yhtään sama.

Tammen lehdet sisältävät runsaasti antioksidanttia, antiseptista ja haavoja parantavaa. Ei siis ihme, että vihtasta tuli niin hyvä olo! Kun luen tammesta enemmän, tulee mieleeni luonnon ylilääkäri! Niin paljon sitä kehutaan Sinikka Piipon kirjassa.

Tammilajeja on maailmassa 450, Suomessa sitä kasvaa vain yhtä lajia. Uskoisin, että omani on sellainen, sillä eihän Saarenmaa kaukana ole.

Jokin pyhyys on aina liitetty tammeen. Tammimetsät ovat olleet pyhiä kokoontumispaikkoja. Tammiyksilöitä on palvottu. Kalevalassakin kerrotaan valtavasta tammipuusta. Ja kerrotaan, että näilläkin seuduilla tuhansia vuosia sitten on ollut lämpimämpi jakso lehtometsineen ja varmaan on tammikin täältä löytynyt. Joidenkin jalojen puiden siemeniä kerrotaan löytyneen, kun Jätinkirkkojen ympäriltä on maata tutkittu.

Tietenkin tammi on se luja rakennuspuu ollut kautta aikojen. Minäkin laitoin sahaamani oksan hyvin talteen, ties mitä siitä vielä keksin. Huomasin muun muassa, että vanhan ajan hetekoihin on käytetty tammipuuta. Yhdestä sellaisestahan tein sammalsohvan tuonne puutarhaani.

Tammesta tulee myös mieleen italialainen ystäväni Lorenzo, joka aikoinaan esitteli minulle miten oikea pizza paistetaan. Se paistetaan uunin arinalla, mikä on lämmitetty juuri tammipuilla. Eikä sitä pizzaa syödä haarukalla ja veitsellä. Opin miten se leikataan kolmioiksi ja miten sitä otetaan kiinni sormilla syöden. Jos pizza pysyy siinä sormien välissä tanakasti, se on oikein paistettu. Näin Italiassa, missä tammi on tavallinen puu luonnossa kasvavana.

Olen iloinen tammestani. Tosin tiedän, ettei se voi kasvaa eteläisen tammen tavoin, mutta jopa pieniä terhojakin se on jo tuottanut. Uskon, että siitä kasvaa vielä pihani isäntäpuu.

Arvasinpahan ihan oikein! Että täytyy löytyä laulu "Under the old oaktree!" CORNELL CAMPBELL   Mikä ihanan letkeä rytmi!! Vanha kappale.


4 kommenttia:

  1. Meidän pihamme pitämyspuu on tammi, jonka olen istuttanut taimena, jonka appeni on kasvattanut oman anoppinsa (siis mieheni isoäidin) pihassa kasvaneen tammen terhosta.

    Saman olen huomannut 'ylimääräisiä' oksia sahatessani, että puuaines on lujaa, mutta vihtaa en ole hoksannut tehdä.

    Oma tammemme tekee myös terhoja ja niitä itää siellä sun täällä. Hiukan harmittaa ne kitkeä pois, mutta kokonainen tammimetsä ei pihallemme mahdu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun tammesi kasvaa varmaan etelämpänä kuin omani. Kun se ehtii taimettuakin. Voisit ruukussa kasvattaa taimia ja antaa lahjaksi ystävillesi, kuten Esteri teki.
      Ihana sana tuo PITÄMYSPUU!

      Poista
  2. Tammi on hieno puu. Istuttaisin niitä valtavasti jos tilaa olisi, muutaman olen jo saanut ja yhden punatammen metsätammen lisäksi. Omat tammenterhot on hieno lisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm...punatammi menestyy varmaankin etelämpänä, mutta ei V-vyöhykkeellä, uskoisin.

      Poista