torstai 9. marraskuuta 2017

Mitä ovat historialliset ja modernit ruusut?

Ruusuja jaotellaan hyvin monin eri tavoin. On eri värisiä ruusuja, eri tuoksuisia ruusuja ja kasvultaan eri tapasia. On yksinkertaisia ja kerrottuja. On ryhmiä, sukuja ja eri maiden ruusuja. On eri jalostajien ruusuja jne.

Nyt kun aherran kolmannen ruusutarinakirjani kanssa, tuon tännekin välillä erilaisia huomioitani ruusuista.

Kerron miten jaotellaan ruusuja historiallisiksi ja moderneiksi ruusuiksi.

Suomalainen moderni ruusu Rosa 'Sointu

Tämä jakoperuste on hyvin moninainen. Minä olen ymmärtänyt, että ne ruusut, joita on jalostettu vuoden 1950 jälkeen, ovat moderneja ruusuja. Rekisteriin hyväksytyt ruusut ovat yleensä testattuja kestävyydessään kaikin puolin, ennen kuin se tuodaan markkinoille, ainakin täällä pohjoisessa. Ruusujen kasvattajien päämääränä on myös usein jokin hyvin persoonallinen ja muista erottuva ruusulajike.

No olisiko sitten kaikki muut ruusut ennen tuota 1950 vuotta noita historiallisia ruusuja? Näin voisi ymmärtää. Mutta nähtävästi tällaista jokoa tehdään aivan eri perustein eri maissa ja jopa eri ruusuihmisten kesken. Turun Tähkäpuiston ruusutarha on erikoistunut juuri historiallisiin ruusuihin. Siellä historiallisiksi ruusuiksi luetaan ruusut ennen vuotta 1867. Mistähän noin tarkka luku? En tiedä.  Pirjo Rautio kotisivullaan on ottanut historiallisiin ruusuihin nuorempiakin lajikkeita, mm. Belle Poitevinen, joka on jalostettu markkinoille 1894. Mukaan luettelossa on myös Suomesta löydetyt niin kutsutut löytöruusut. Niiden ikäähän on mahdotonta tietää. Tiedetään vain ruusun löytövuosi.

Olisiko Rosa 'Pohjantähti' sitten suomalainen historiallinen ruusu?

En tee kirjassani tällaista jaotelmaa, mutta kun ruusun historiaan kerran perehdyn, mainitsen vuosiluvun, milloin niitä on jalostettu tai joskus vuodeksi katsotaan se, milloin ne ovat tuotu markkinoille. Mielenkiintoista oli huomata, että jotkut kansainväliset ruusutaimistotkin jakavat ruusuja erottamalla historialliset ruusut moderneista. Samoin huomaan Suomessakin puutarhoissa tämän jaottelun. Näin oli myös Meilahden ruusutarhassakin, joka tänä vuonna on juhlinut 10-vuotista kauttansa.


Valamonruusu, historiallinen ruusu 1500-luvulta.

Koska pidän erityisesti villiruusuista ja löytöruusuista, seuraa siitä myös se, että innostun noista historiallisista ruusuistakin, ruusujen klassikoista. Selailin juuri eräitä vanhoja suomennettuja ruusukirjoja, joissa on paljon kauniita kuvia, piirroksinakin. Niiden nimet ovat minulle tuiki tuntemattomia. Testasin varsin, löytyykö joitakin niissä olevia ruusuja netistä. Esim.Concerto-ruusu ja Marcelle Gret kirjasta Den store Rosenbog, Eigil Kier ja Verner Hancke, 1965. Ei löytynyt taimistoilta, mutta kylläkin kasviluetteloissa. Mutta heti kun on tuttu nimi, kuten Chinatown, tulin Austinin sivuille. 

Eli ruusuillakin on omat tähdenlentonsa, jotka ovat pinnalla hetken ja sitten unohtuvat. Ja on ruusuja, jotka säilyvät aina yhtä rakastettuina puutarhoissa yli vuosisatojen. 

Olisiko vuorossa J-kirjain?


En voi olla kertomatta, että kun olin töissä raahelaisessa kapakassa nimeltä Kumpele ja aamuvuorossa, tämä kappale soi joka aamu Jukeboxissa. Kyllä se piristi aamu-unista tarjoilijaa!

4 kommenttia:

  1. Sinulla on kyllä valtavasti tietoa näistä ruusuista! Ihana tuo valkoinen <3

    VastaaPoista
  2. Puutarha-alalla (ja etenkin ruusuissa) on niin paljon erilaisia jaotteluja, että ihan menee pää pyörälle. Kiitos tästä tiedonannista. :)

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus ja aivan ihanat kukkakuvat❤️ On tuo ruusu vaan kaunis kukka! Mukavaa marraskuuta:)

    VastaaPoista
  4. Todella ihanat kuvat ♥ mukavaa marraskuuta Sinulle ! RONJA

    http://valokuvauksenlumo.blogspot.fi

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!