keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Onnekas Rachel kukkien keskellä!


 
Kiinnostuin heti 1700-luvun vaihteessa eläneeseen hollantilaiseen naistaiteilijaan Rachel Ruyschiniin, jonka Heikki Marila jossakin haastattelussa mainitsi esikuvakseen. Jos Heikki Marilaa ihmetellään tässä ajassa kukkien maalarina, niin Rachel oli niitä harvoja naistaiteilijoita, joilla oli tietynlainen vapaus maalata miesten silloisessa maailmassa. Molemmat siis vähän outoja lintuja lajissaan. Yhteistä Heikillä ja Rachelilla oli kukkamaalaustensa tumma tausta.
Taiteilijapari - molemmat kuvat Wikipedian sivuilta
Rachel syntyi perheeseen, jonka isä oli biologi ja puutarhuri professoriammattinsa ohessa. Rachel kasvoi kukkien ja yrttien keskellä. 15-vuotiaana hän alkoi maalata ja maalasi vanhuuteensa asti. Hän kuoli 84-vuotiaana. Avioliitossa muotokuvamaalarimiehensä kanssa  heille syntyi 10 lasta. Osan elämäänsä Rachel toimi hovimaalarina Dusseldorfissa parissakin perheessä mm. prinssi Johan Wilhelm II:n hovissa, joissa hän taiteilijana tuli tunnetuksi. Noin sata maalausta on esillä eri puolilla Eurooppaa, ja niistä hänet tunnetaan.

Näkisin, että molemmat olivat onnekkaita. Sekä meidän palkittu kukkamaalari, joka tällaisena modernina aikana nousee pinnalle herkillä kukillaan ja Rachel, joka perheensä ja aviomiehensä tukemana saattoi harrastaa sydämensä paloa. Kuvittelen, että silloin muotokuvamaalarillakin oli niin paljon töitä, että perheessä saattoi pitää piikaa ja lastenhoitajaa, jotta Rachel ehti antautua taiteelle. Kaiken kaikkiaan on ihmeellistä, että tuolla vuosituhannella naismaalarista saattoi tulla niin kuuluisa ja suosittu.

Tuntuu hyvältä lukea tuollaista historiaa ja tuudittautua siihen, että jollakin, naistaiteilijallakin saattoi tuona aikana olla hyvä ja luovuutta pursuava elämä. Ei kaikki voi olla aina vain vaikeaa.
Ei elämä ole pelkkää esteitä ja ahdistusta. Se voi olla myös aurinkoa ja avoimia ovia.

Kuinka paljon elämässä on onnen kantamoisia? Huomataanko niitä? Uskalletaanko tarpeeksi? 

Minusta on mielenkiintoista penkoa youtuben musiikkia ja sen laajuutta lajissaan. Kuinka kauniita musiikki ja kuvakokonaisuuksia sieltä löytyykään, varsinkin klassisesta musiikista. Tässäkin kannattaa ottaa hyvä istuma-asento ja nauttia avoimilla aisteilla barokkiajan musiikista, laulusta ja suositun taidemaalarin töistä.

Ruusujen maalaamisesta miljoona kruunua!

Kukkia näkyy tuon tuostakin taidegallerioissa ja näyttelyissä. Ja varmaankin kukkamaalaukset ovat suosituimpia aiheita kotienkin seinillä.

Mutta maalaapa ruusu tai mikä tahansa kukka niin, että se hullaannuttaa arvostelevammatkin taidekriitikot! Sellaisia on maalannut suomalainen Heikki Marila, jonka nimen löysin myös jo edellä mainitsemastani suuresta Kasvien taide-opuksesta. 

Kuva on lainattu Heikki Marilan omalta kotisivulta

Heikki Marila sai vuoden 2011 suuren taiteilijatunnustuksen. Hänet nimettiin Carnegie-voittajaksi, ja hänelle ojennettiin miljoona kruunua (euroissa kuitenkin 10.000). Se on maailman suurimpia taidepalkintoja. Tämä pohjoismainen palkinto jaetaan joka toinen vuosi, ja sen tarkoitus on tukea pohjoismaista taidetta. Olen tosi iloinen tästä kukkien maalari-mestarista. Tulee mieleen Vincent von Gogh. Molemmat käyttävät voimakkaita vetoja runsaalla maalilla.

Kyllähän mieskin oli vähän hämillään, mutta onnellinen voitostaan! Tässä alla on linkki, jossa häntä haastatellaan aamu-TV:ssä. Miten on mies kiinnostunut kukkien maalaamisen? Ja mitä tarkoittaa Heikki kertoessaan näyttelystään lausumalla: -Herätkää!
Jotenkin ymmärrän. Usein aistimme ovat aika turtuneita. Ei riitä, että kukkia on luonnossa ja puutarhassa, kun ei aina niitäkään nähdä. Jospa maalaus pysäyttäisi enemmän!

Ylen aamu-TV

maanantai 29. lokakuuta 2012

Härpäke?

Korvani ovat viime vuosina napanneet silloin tällöin kuullun uuden sanan 'härpäke'. Varsinkin kun nuorin poikani tässä pyörähti, hänen suustansa se kuului aika usein. Ja varsinkin silloin, kun hän ei heti löytänyt jollekin objektille nimeä. 

Yritin etsiä netistä tietoa tästä oudosta härpäkkeestä ja löysin seuraavanlaista: hilavitkutin, osa, esine, vehje, vekotin, kapine, laite...

Mutta sittenkään en ymmärrä oikein mikä se härpätin on. Mille ja minkälaiselle esineelle voi antaa nimen härpäke. Hilavitkutin nyt menee jo tuonne jonkinlaisen ikiliikkujan puolelle, mutta minkälaista kapinetta tai laitetta voi sanoa härpäkkeeksi. 

Kuvasin tähän muutamia ehdokkaita. Ja toivon, että tästä tulisi kommentteja, ehdotuksia. selvennöksiä. Siis pliis, selventäkää tätä nykykieltä vanhalle tontulle!


Onko se jotain, mitä ei välttämättä tarvitse?


Onko se matkamuisto, jokin tarvekalu tai esim. laitteet kuten radio?


Onko se jotain, mikä on vain tunnelman luontia varten ?


Tai kuuluuko siihen astiat, varsinkin vähän erikoisemmat astiat, joille ei oikein löydy nimeä?

 

 Onko se jotakin, mihin tarvitaan sähköä?


Tai voiko taide tai käsityö olla härpäke?

Onko tietokone härpäke? Entä kaikki turha...Tai nyt sen keksin. Onko se härpäke silloin, kun ei suomenkielen taito muuten riitä jotakin ilmaisemaan?

Mokoma laulaa 'Turhaan tänne tulleet'!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kasvien taide

Haluan tämän talven aikana tuoda enemmän esiin taidetta ja nimen omaan taidetta kasveista ja puutarhoista.
Ihana aihe pimeään aikaan, ainakin minua innostaa kovasti. 

Tässä kirjan sisällysluetteloa...


Ensimmäisenä haluan esitellä erään aivan ihastuttavan taidetoeksen nimeltä Kasvien taide. Löysin sen kirjastoni uutuushyllyltä ja nappasin heti koriini. Oi mikä sisältö! Ja sieltä löysinkin valtatien kukkien ja puutarhojen taidemaailmaan ja niiden taiteilijoihin.

Kirjan on koonnut Sari Savikko ja kustantamo Amanita. Teos on ensimmäinen botaanista taidetta ja historiaa kuvaava suomenkielinen yleisteos. Siis upea suoritus. Tätä suurta kirjaa (Koko A4, sivuja 450) on painettu vain 1500 kappaletta. Se kirja jonka sain käsiini oli numero 777. Kolme seittosta tekee 21 eli 3. Minun lempilukuni!

Tässäpä vinkkini kukkien ystäville! Ihmettelen muuten, tuota painettua lukumäärää. Eihän sitä kaikkiin kirjastoihin edes riitä.

Tällä videollakin on maalauksia naisesta, kukista ja perhosista, taiteilija Denise Morris Curt, taustalla vanhaa ranskalaista kansanmusiikkia. Kannattaa kurkistaa.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Uudeksi tuunattu tunnustus



Uudeksi tuunattu tunnustus


Seija, Pajassa ja Puutarhassa- blogista antoi  minulle tämän kauniin tunnustuksen.

Kiitos paljon ! 

Vaikka kuva on tuttu aurinkoinen, kysymykset ovat vaihtuneet hieman toisenlaisiksi,  kuin mitä ne aiemmin olivat. 

Saadakseen tämän tunnustuksen pitää vastata seuraaviin kysymyksiin ja nimetä muita blogeja tunnustuksen saajiksi, sekä ilmoittaa tunnustuksen saajille  heidän valinnastaan.


Kysymykset:

1. Elämäsi parhain saavutus?

 Tasapainoisen itsen rakentaminen tähän saakka.
 2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?
Hyvä paikka Maan päällä, terveys ja luovuus. 
3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi  Pariisi, Rooma,  Lontoo, New York? 
Rooma 
4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?
- Tanssi sen monine muotoineen, nykyään itämainen ja lavatanssi. Kuljen myös paljon metsässä ja retkeilen, tykkään patikoida ja uida mm.talvisin.
-Lukemisessa aiheet vaihtelevat. Nyt opiskelen astrologiaa, joten ne kirjat ovat jatkuvasti pöydällä. Puutarhakirjallisuutta on nyt kertynyt paljon. Kesällä ihastuin Hanna Tuurin kirjoihin (Irlanti ja puutarhat), yrttikirjoja olen lueskellut myös. Nyt on yöpöydällä Janitsaaripuu, joka kertoo Istanbulista.
- Kuuntelen mielelläni alkuperäiskansojen musiikkia ja ääntä, kuten Mercedes Sosa, Maria Boine,Cesaria Evora mutta myös paljon muuta mm. meditatiivista musiikkia. Olen ihastunut myös Johanna Kurkelan kauniiseen sointiin.
-Lempitaiteilijoita on viime vuosina ollut mm. Osmo Rauhala ja blogeissani olen esitellyt lisää aika monta.
                  
 5. Harrastuksesi?

-Olen hyvin monipuolinen niissä, ne vaihtelevat vuosittain, nyt tutkin astrologiaa ja ruusuja. Mutta tottakai kaikki käsillä tekeminen kiinnostaa ja toivon, että maalausinspiraationi syntyy tämän talven aikana. Kirjoittamista harrastan varmaan joka päivä. Ja ystävät ovat minulle tärkeitä, niiden kanssa oleminen, kuten oleminen täällä blogimaailmassakin..
-       
Lähetän tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:


Valopolku
Garden of my Dreams
Akileija




maanantai 22. lokakuuta 2012

Kaunista, kaunista!

Kun kannoin kohdussani poikiani kauan sitten, pyysin Luojalta heille terveyttä, henkistä selkärankaa ja kauneudentajua. Terveys on tällä vuosituhannella hyvin kyseenalaista. Henkinen selkärankakin on kyseenalaista, paineet nuorilla ovat aivan toisenlaiset kuin omassa nuoruudessani. Mutta kauneudentajua on! Onneksi! Sillä se antaa niitä onnenhippusia arkihetkiin ja huolienkin keskelle! Murtaa ahdistuksenkin muuria ja muistaa hengittää. Aistia tämä kaunis maailma!

Viikonloppuna oli niin monta kaunista asiaa, että oli pakko ottaa kuvia, jotta voin niitä ihailla tässäkin vielä.



 Kuuranruusu


 Kuuranpioni


 Ruusunmarjakakku mummulle


Talven peitto pikku ruusuntaimelle


Lokakuun lämmönvaihtelut

 Sulaneita kuuranpisaroita

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Vintillä, vintiltä, vintille!

Vintti, ylinen, ullakko. En halua kerskua, mutta minulla on ainakin noita vinttejä, kuten meillä kotona ennen sanottiin.

Talon vintti on rakennettu lämpimiksi möntisiksi (nivalalaisittain). Mutta on aitan vinttiä, tallin vinttiä ja navetan vinttiä. Tiedän, että monessa nykyajan taloissa se vinttitila on aika pieni. Minulla sitä on. Mutta on myös siivottavaa!

Yksi sadepäivä kömmin navetan vintille. Ensin ihmettelin. 


Vanhoja perunalaatikoita. Tarvitsen jonkun. Alas. Vanha sänky, ehkä hyvää puuta johonkin. Säkeissä kutterinpurua. Siirrän. Vanhoja lankkuja, lautoja. Siirrän. Peltiromua. Siirrän yhteen paikkaan.


Vanhoja pyöriä. Siirrän yhteen paikkaan. Vanha puusaavi. Ehkä joskus kunnostan. Vanhoja ikkunoita, ovia. Paljon laudanpätkiä ja  pahvia nakkelin alas nuotiota varten. 


Kummasti tuli lisätilaa. Sillä autotallissa alhaalla oli remontin jälijiltä paljon pelti- ja puutavaraa. Onneksi minulla oli apua kaiken nostelemiseen, vintille ja vintltä.Siis aarteita nämä kaikki luovalle ihmistyypille! Kaikesta voi tehdä jotakin. Jos on aik....


Näin tyhjeni autotalli. Oikeaan aikaan! Sain autoni sinne turvaan yön pakkasilta. Sirkkelikin nostettiin nurkkaan.


No, saa vaikka lepakot vintille tulla! Taidetta se tämäkin!