Hm. Olen kuvannut taloni takapihaa ja peittänyt huolettomana sen, mitä TODELLA tapahtuu. Ollakseni joten kuten realistinen, kaivan senkin esiin.
Tämä voi hieman ihmetyttää kahvilavieraita, että mihinkäs tässä on tultu. Mutta toivon, että se antaa samalla kuvaa, että talovanhukselle tehdään jotakin. Jotakin on pelastettavissa, uusittavissa ja uudelleen kukoistavissa.
Jotenkin tuo laulu vetoaa: Vanha nainen hunningolla...Erin. Vaikka en nyt ihan noin, niin hunningon tunne on jollakin lailla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!