Unenpöpperöisenä saavuimme kello puoli kahdeksan tiistaiaamuna Bulgarian pääkaupunkiin Sofiaan. Anne oli onnistunut eräässä Istanbulin ruokalassa ystävällisen emännän avustamana pääsemään nettiin ja lähettämään viestin tulostamme Nikolaille, jonka majatalo oli meidän määränpäämme.
Hän oli saanut viestin ja saapui linja-autoasemalle meitä vastaan. Joutuisimme kuitenkin odottelemaan useita tunteja kunnes muutkin vierailijat saapuisivat lentoasemalle, jonne menisimme heitä vastaan. Niinpä vaelsimme katselemaan kaupunkia, joka hitaasti availi putiikkejaan, usein vasta kymmeneltä.
|
Kas kun kuvaan on sattunut moskeija Sofian keskustassa, lähellä Pyhän Sofian kirkkoa. | |
Sofia on hyvin toisenlainen kaupunki kuin Istanbul, jo aamutunneilta. Tosin Sofia on paljon pienempikin, 1,2 miljoonaa asukasta. Nikolai, joka oli yöpynyt kaupunkiasunnossaan, hän oli yöllä herännyt, kun talo tärisi. 5,8 rihterin maanjäristys oli herätellyt ihmisiä. Mitään vakavaa ei kuitenkaan ollut sattunut. Toisin oli Italiassa. Kaikesta tällaisen kammosta huolimatta Sofiaa uudistetaan ahkerasti. Pääkatu oli täynnä rakennustyömaata ja kulku siellä vaikeaa ja epämääräistä. Liikenne toisella lailla kaaosmaista kuin Istanbulissa.
Tulomatkalla vietimme samanlaisen vaeltelupäivän Sofiassa ennen yöllistä matkaa Istanbuliin, josta saisimme lennon kotiin. Onneksi saimme levätä silloin Nikolain asunnossa. Silloinkin oli maanjäristys oli vavisuttanut Sofiaa edellisyönä. Kummallista. Me emme sitä kokeneet.
Se mitä näimme Sofiasta oli tosin aseman ja ostoskävelykadun maisemaa.
Tässä vähän enemmän Sofia-nähtävyyksiä.
Onpa teillä ollut seikkailua! Mukava lukea matkakertumuksiasi ja tervetuloa takaisin!
VastaaPoista