Tässä yritettiin ensin naapurin pikku traktorilla ja kauhalla, jopa liinan kanssa vetää noita pensaita irti. Tänä keväänä tuli siihen toinen naapuri vähän isommalla kauhalla ja yritti. Pintaa ruopasi ja rattaat jauhoivat saunapihan upoksiin. Ei auttanut. Tosin routakin oli vielä esteenä.
Mutta sitten tuli sellainen vehje, että oksat pois!! Todellakin. Nimittäin satuin olemaan kotona, kun tuohon pellolle tuli traktori kaivamaan ojia. Kiiruhdin toiveikkaana paikalle, että jos ja voisko, ja mitä se maksais jne. - Höh, ei mitään, eihän siihen mene kuin minuutti, kun tuossa ohimennen kaappaan ne kauhaani.
Ja niin se tapahtui! Se oli onnen päiväni! Olin surrut jo kamalasti, miten huonolla selälläni kiskon juuria. Siinähän menisi koko kesä!
Kyllä koneet ovat ihmeellisiä! Täytyy nostaa hattua ja kumartaa!
Noin se nappas pensaista kiinni ja nosti pois. Nyt olen istuttanut siihen kauniisti kaksi pilvikirsikkaa ja ystävältä lahjoitetun lumipalloheisipensaan. Tosin jälkihommia ja tasoittamista löytyy vielä tarpeeksi minullekin. Tuohon eteen haaveilen uutta grillipaikkaa. Saas nähdä, joko tänä kesänä?
Annetaan Loirille vuoro; Laivat puuta, miehet rautaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!