maanantai 13. lokakuuta 2014

Maistan Keijunruusua, nam!

Olen jo useana kesänä maistellut ruusuvesijuomaa a'la Belle Poitevine ja tarjonnut sitä kahvilassanikin vieraille. Mutta ruusunmarjoihin en ole vielä koskenut. Kun niitä saa helpommin kaupastakin.

Nyt ajattelin tutustua niihinkin ihan omalta pihamaaltani poimittuna ja makustella.

Ensimmäiseksi tyhjensin melkein kokonaan Keijunruusuni (Dart's Defender), joka ei vielä kamalan suuri pensas ole, mutta niin kutsuva kiulukkoineen. Päätin, että maistelen joka syksy aina eri ruusun kiulukoita laittaen niitä myös eri tavalla.


Tuossa ne ovat esikuivumassa. Joka päivä kun satelee, ei mitään kuivina enää saa saaliiksi. Ajattelin, että nämä kiulukat kuivatan. Kokeilen ihan ritilän päällä saunassa tai jos se ei tehoa, niin uunissa sitten. Tv:tä katsellessa niitä puhdistelin ja veitsellä ne halkaisin. Annan jonkin aikaa kuivua ja katson saanko siemeniä ulos. Jos en, niin kuivatan ne mukana ja jauhan sitten hienoksi. Aion käyttää tämän ruususaaliin teeksi tai jauheena mukaan smoothijuomaani eli sörsseliini. Onnistunkohan sitä kiuvattamaan?  Kun se pitäisi tapahtua nopeasti.

Yrttimummona tiedän tämän 'epähedelmän' vitamiinitehokkuuden kyllä, mutta selailin vähän nettiä ja löysin mm. tällaista tuoretta tietoa ihan arkipäiväisestä Iltalehdestä.  Mieleen jäi, jotta nivelvaivoihin se olisi oiva lääke myös.

Jospa joku lukijani antaisi minulle vähän lisää vinkkejä mitä tehdä. Tuosta nopeasti kuivattamisesta. Nyt pelkään, että ne ehtivät homehtua, ennenkuin tulla kuivaksi.

Kulinaristi- Majurikin kävi haistelemassa pihamaan tuliaisia, mutta ei maistellut kuitenkaan.



October Sky! En ole nähnyt elokuvaa, mutta toivon joskus näkeväni.

2 kommenttia:

  1. Muistelen että mummoni kuivatteli kiulukoita puuhellan pankolla. Mielikuvaa kyllä ei ole mitä hän niistä teki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä Taina! Ja näinhän teen pienissä määrin yrttienikin kanssa. Rautaisessa siiviläritilässä.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!