Huh, kuinka minua jännitti painaa entteriä ja lähettää taas yksi sydämestäni revitty luomus painoon!
Mutta toissa iltana sen tein. Hirveästi töitä pienessäkin eepoksessa on! Vaikka minulla oli kolme oikolukijaa, niin sittenkin, kun selasin, tein vielä muutoksia ja virheitä löytyi.
Sydämestä revitty se on sen vuoksi, että olen niin hulluna ruusutietouteen ja siksi, että oma jälkihän siinä sanoissa on. Sieltä se tulee, omien sormien ja ajatusten takaa.
Mutta sitä tuntee olevansa sitä rikkaampi, mitä avoimempana on luovuuuden sisin ilmaisukanava. Ei sen tarvitse olla jotakin upeaa, ei täydellista, ei edes täydellisyyden hakuista. Se on jotakin NYT ja TÄSSÄ. Ja sitten se kulkee omia polkujaan ja häipyy ajan usvaan.
Tässä se on.
Kun ensimmäisessä tarinakirjassa kerroin Suomen villiruusuista, löytöruusuista ja tarhapimpinellaruusuista, niin tässä jatkan tarinoita Rugosa-ryhmän lajikkeista, suomalaisesta jalostustyöstä ja uusista moderneista ruusuista, sekä muistakin ruusuista, mm. ryhmäruusuista. Eli ruusuista omassa tarhassani.
En kertonut vielä kanadalaisista ruusuista, en Pirjo Raution ruusuista, enkä ranskalaisista ruusuista. Joten varmaankin ensi talvena kirjoitan vielä kolmannenkin osan. Ei siinä muu auta!
Tämä taiteilija on yksi suosikeistani! Ja oi mikä musiikki!
Rutkasti onnea kirjailijan tielle! Se näkyy vievän nyt vahvasti mukanaan. Ruusukirjoja ei ole koskaan liikaa, ja Sinun tavalla kirjoitettuna kirja on varmasti mitä mainioin. Olemmehan saaneet täällä blogissa jo nauttia teksteistäsi, kiitos niistä!
VastaaPoistaKiitos Tita tuestasi! Sitä tarvitaan!
PoistaHuomaanpa tuossa kuvassa, että tekstiä tarttis pikkuisen pienentää.