keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Lehmus, nimikkopuuni

Lehmus tuli aika hauskasti pihamaalleni. Olin nimittäin varannut tämän notkean puun Särkän perennataimistolta ja pyytänyt, jos joskus on kulkua, voisiko tuoda ja samalla katsastaa Ruusumuorin pihaa. Jotakin luvattiinkin.

Se saapuikin isolla linja-autolla. Nimittäin yksi ryhmä Kuopiosta vieraili Särkän pihassa, josta he tulivat kahville pihamaalleni kauniissa auringonpaisteessa. Linja-autoväki ilmoitti iloisena, että katsoa tuohon lattialle käytävällä. Noh, siinähän makasi pitkin pituuttaan minun tilaamani lehmus. Olin todella iloinen tulijasta!

Lehmuksenvihreä on aina ollut suosikkivärini. Se on kesäisen kuultavan vaalean vihreä. Ainakin sillä nimellä kulkee eräs värilaji. Lehmus on myös ollut tämän alueen tyypillinen kasvi tuhansia vuosia sitten, kun näillä saarilla oli leuto ja lämmin ilmasto.

Monesta syystä halusin lehmuksen pihalleni, nimikkopuukseni. Hyvin se on jo kaksi talvea kestänyt ja kasvattaa pituuttaan. Tosin sen rungon kuhmuruutta saa odotella kymmeniä vuosia.


Usein olen myös lukenut lehmusteestä, lehmuksen kukkien vaikutus. Lehmusta on aina pidetty rauhoittavana, unen tuovana ja kipuja lievittävänä rohtona. Kerrotaan myös että epilektikon ei tarvitse muuta kuin istua lehmusken alla, niin saa apua. Taas on edessäni puu, mikä lääkitsee ihmistä ihmeellisellä tavalla, monella tavalla ja on arvossaan todella tärkeä. Niinipuuksikin sitä on joskus kutsuttu, koska niiden kuoresta saattoi liottaessa kuoria niinen kaltaista ainesta punomiseen. 

Pyhä puu, jonka toivon viihtyvän pihallani  Jospa voisin tosi vanhana istua korituolissa lehmukseni varjossa vielä joskus!



3 kommenttia:

  1. Lehmus onkin kaunis puu. Onnellista juhannusta!

    VastaaPoista
  2. Olipas hauska lehmuksen kotiintulo! Hyvä palvelu taimistolla. Piipahda blogissani, siellä on 7,5-vuotisen bloggaajanurani ensimmäinen arvonta!

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!