Oli sellainen viikonloppu viimeksi, että levätä
piti. Joskus vain tulee sellaisia myllerryksiä, ettei unikaan maistu. Pitää
vain olla. Eipä silti. Uudistusta kaikki.
Sellainen kausi tekee olon myös hajamieliseksi.
Ja niinhän siinä kävi yksi ilta kun tulin kotiin, että ei ollutkaan avaimia
laukussa. Ne olivat sisällä talossa. Ja kaikki talon ovet lukossa ja ikkunat suljettu!
Kun siinä sitten naapurin lampun kanssa pimeässä
pähkäiltiin, niin ei auttanut muu kuin luopua murtautumisesta ja antaa asian
hautua yön yli. Naapurissa sain lämpimän saunan ja hyvän vuoteen. Nukuinkin
hyvin pitkästä aikaa. Kuinka kiitollinen olinkaan hyvistä naapureistani! Mihin olisin joutunut ilman heitä?
Muistelin, että kun miehelläni oli turvaranneke,
jätimme vara-avaimet johonkin varmuuden vuoksi. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt, mutta
kun aikani soittelin, sain avun. Tuli sellainen mies, jolta ovi aukesi. Lukko
tosin piti vaihtaa, mutta varmaan se oli kaikkinensa se pienin murhe.
Kylläpä tonttu otti opiksensa!! Nyt on ulkona
vara-avain hyvässä tallessa ja toivottavasti toinenkin pysyy laukussa.
Kun olin uutta lukkoa ostamassa, tuli mieleen,
että tarttisin jotain lohtua. Keljutti niin vietävästi. Viinipullo vai suklaa? Uusi vaate? Arpa vai jokin
aikakauslehti? Ruuvi päähän kai tarttis olla, naureskelin mielessäni, kun silmäilin
rautakaupan hyllyjä. Kukkaro keveni tuntuvasti, sillä lukkotavarat maksavat. Luovuin lohduista.
Kunnes silmäni osuivat ulkona ruusupensaaseen!
Alennuspuskia! Tarja Halonen! Siinä se oli. Ankean päivän lohtu.
Onnellisena kannoin sen kotiini. Kuinka ruusu voi saadakin aikaan hyvän mielen!
 |
| Kuva on lainattu Kotilieden sivuilta. |
Tarja Halonen eli Tarjan ruusu on löytöruusu
Kirkkonummelta Bengt Schalinin villiintyneestä puutarhasta. Luullaankin että
pensas on itse Schalinin risteyttämä jo 1950 luvulta. Vuonna 2002 se nimettiin
Tarjaksi ruusun kansainvälisenä vuonna 2002 ja se on todettu menestyväksi myös
täällä Oulun korkeudella. Taimessani on näkyvillä yksi punaoranssi kiulukka ja
sopinee hyvin yhteen Halosen oranssin tukan kanssa. Olikohan Tarjalla pisamia?
Ruusun kukinnosta sanotaan, että sille muodostuu hauskoja tummanpunaisia
pisteitä.
Olipas kaunis laulu ja kuvitus! Ja laulun nimi on Lohtu
Voi mikä seikkailu. Avaimen unohtaminen aiheuttaa kyllä monenlaisia harmeja. Onneksi naapurit auttoivat ja antoivat yösijan. Itse lähdin kerran kissan kanssa ulos, juuri kun painoin oven kiinni, huomasin, että kädessäni on mökin avaimeit. Siinä sitä kissan kanssa ulkona pyörittiin, myös ilman kännykkää, välillä istuttiin naapurissa, mutta kissa ei viihtynyt vieraassa paikassa. Lopulta mies tuli kotiin ja päästiin sisälle.
VastaaPoistaTarja kasvaa varmasti hyvin ikkunasi alla.
Kiitos myötäelämisestä. Istutin Tarjan mukavaan suurten kivien koloon ja kaveriksi eteen tähkähietaliljoja. Ne varmaankin pitää joskus siirtää pois, mutta näin kasvun alussa ne voisivat olla kivoja kavereita Tarjalle.
VastaaPoistaKyllä täytyy oppirahat maksaa, avaimistakin! Minun kissat olivat ulkona ja onneksi oli lämmintä. Aamulla löysin heidät terassilta sohvalta nukkumassa ihan tyytyväisinä.