keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Metsätonttu runoilee juhannusmorsion-ruususta

Mielessäni ruusutarinavihkonen, jonka suunnittelen saavani valmiiksi ensi kesän kahvilaani.

Juhannusmorsian eli morsianruususta ei ole paljoa tietoja, vain sen löytöpaikasta. Kuitenkin se on ihan oma pensaslajinsa, kaunis ja vieno punarruksensa kanssa. Innostuin runoilemaan. Kas tässä:


Juhannusmorsian – morsionruusu

Tanssi sulho morsion kanssa nurmella häävalssia.
Tanssi taivaan linnut, tanssi kirvat kilvan kukinnoissa,
tanssi auringon kehrä, taivaan pilvet ja kelmeä kuu.

Irrotti morsion kätensä rakkaan kädestä
ja pyöri yksin ympäri nurmella
huntu hulmuen, puna poskilla hehkuen, ja hän nauroi.

Sitä sulhanen katsoi:
    - Kulta, miksi irrotit otteen, etkö omani ole?
Naurahti morsion tanssiltansa, käsi ilmaa piirsi.
    - Sylissäsi viivähdän silloin tällöin, mutta nurmi on avara.
    Maailma on avara, ja tilaa on tanssia, nauraa ja laulaa.
Tanssi morsion valkoisin vaattein yksin nurmella.
Huntu hulmusi, pilvet taivaalla riepahteli, kuu kelmeä katosi.
Katseli sulhanen yksin hiljaa morsiontanssia, katseli tummin silmin.
Eikö morsian oma ollutkaan, eikö sitä hallita voi, eikö sylissä viivy?

Kirmasi pääskyt taivaan yllä, sirkutteli vapaudesta - tilasta suuresta.

Vieressä kasvoi juhannusruusu valkoisin vaattein, varressa villit piikit.
Siihen ei salli sortua sulhon eikä morsiamen käsi.
Tuoksussa juhannusruusun tanssi morsion tanssiaan.
Seisoi syrjässä sulho sydämessä ruusunvarren piikki.

Juhannusruusu punersi, punersi ja punersi kuin morsianposki.

Taittoi hellästi morsion ruusun,  laittoi sen sulhasen rintaan ja kuiskasi.
    -Olen juhannusmorsian, hehkeä tänään, hehkeä hetken rinnallasi,
    mutta kuten tuo ruusu rinnallasi voi hetkessä kuihtua,
    niin vapaana kasvava vielä kukoistaa.
    Niin voin minäkin rinnallasi kuihtua,
    jos et hetkittäin voi minua vapauttaa.



Reijo Lumisalmi oli raahelainen säveltäjä ja isäni ystävä. Mikä voisikaan paremmin sopia tähän musiikiksi kuin hänen Suvivalssi Reijo Kallion laulamana!

3 kommenttia:

  1. Oi, siellä elellään niin keksikesässä :) Kaunis tuo ruusu, sitä(kään) mulla ei ole.

    VastaaPoista
  2. Hieno runo! Julkaise näitä lisää, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En oikein ole runoilija ja runoillekin on oma aikansa. Mutta silloin tällöin...

      Poista