Vähän nieleskelin illalla, kun tuli kaatosade ja myrsky. Juuri nyt kun kolmemetriset ritarinkannukseni alkavat kukkia.
Niinhän siinä kävi. Suurin osa ritarinkannuksista on kaatunut ja ehkä poikki juurestaan. Aita ei tue, jos tuuli on epäsuotuisasta suunnasta.
Ihme, että akilleijat ovat pystyssä. Niillä onkin vahvaa villiakilleijan perimää.
Ja onneksi runsasnuppuinen Minette on vielä sillä asteella, että sade ei vaikuta vielä nupputasolle. Sillä on suojanaan myös tammen vehmaat lehvät.
Sitten tarkkailin nuoria rugosapensaitani ja itketti kyllä. Siellä missä nuppujen pitäisi puhjeta, on jäljellä vain jotain mustaa mönjää. MITÄ IHMETTÄ SE ON JA MIKÄ SITÄ TEKEE!!!?
Nyt en voi muuta tehdä, kun saksia nuo vioittuneet oksanpäät pois.
Onkohan ruusullakin oma ruusukärpänen? Ja millähän asialla nuo ovat tuolla nuoressa versossa?
Kyllä se on niin, että mitä enemmän omistat, sitä enemmän omistat myös murheita!
Lohduttaisiko 'Musta Mökki ja Avaruus' "helposti syttyy, mutta palaa niin nopeaan".
Metsätontun ruusutarhassa on kasvamassa noin 120 ruusupensasta V-vyöhykkeellä. Haaveilin ruusutarhasta ja tein sen. Kahvila siinä on ollut jo 11 vuotta. Valitettavasti se on tullut tiensä päähän. En enää keittele kahvia enkä leivo ruusupullia kahvilaani. Ystävät toki ovat tervetulleita viettämään hetkeä ruusutarhassani. Kiitos kaikille heille, jotka ovat tukeneet toimintaani kahvilassa ja vierailleet siellä!
Onpa harmillista! Ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista tämä puutarhaharrastuskaan joka hetki. :(
VastaaPoistaKuka se kauniisti sanoikaan, että 'puutarha on kotini'. Siitä on aina huoli.
PoistaVoi harmi, mikälie tuokin ötökkä joka ruususi tuhoaa. meillä tapeltu harmaahometta vastaan, osa tomaateista jouti tunkioon.
VastaaPoistaKyllä minäkin olen odottanut, milloin home iskee johonkin. Juuri yritän perkata liikoja pois, että kasvit saavat ilmaa. Toivotaan aurinkoa vielä!
PoistaHarmillista. Sitä odottaa niin hurjasti ruusujen ja muiden kasvien kukintaa ja sitten tulee joku öttiäinen tuhoamaan koko unelman. Seuraavaa joutuukin sitten odottamaan taas vuoden. Onneksi kaikki unohtuu talven aikana ja sitten ollaan taas yhtä toiveikkaita.
VastaaPoistaKiitos sinun positiivisuudestasi. Ja luonto se on joka määrää tahtia. Ihmisen on vain alistuttava siihen, vaikka taisteleehan se...
PoistaVoi harmi! Minulla oli omenapuussa kirvoja=(
VastaaPoistaOnneksi sinulla on monta muuta ruusua, jotka ilahduttavat varmaan vielä tänä kesänä;)
Tosi on, olen iloinen niistä. Esittelenkin pian uuden ruusukukinnan...
PoistaHarmi! En löytänyt netistä enkä mistään kirjoistakaan tuon näköistä tuhoa. Enkä noista kärpäsistäkään selkoa saanut. Mutta joka tapauksessa katkaisin surutta tuollaiset uusien versojen päät ja toivon, että verso haaroittuu ja on entistä ehompi.
VastaaPoistaHarmin harmi tollaset tuhot. Puutarhass niitä vaan riittää. Minulla jossakin ruusussa nuput ihan mätänee.
VastaaPoista