Minulla on kaunis ruotsalainen kirja valkoisista puutarhoista; Drömmen om en vit trädgård, Carina Bergius. Jo kolmisenkymmentä vuotta on ollut trendinä huonekalustus joka perustuu valkoiseen ja rajalliseen mustaan tai muuhun väriin. Miksi ei myös puutarha.
Minäkin olen yrittänyt vähän luoda sellaista kevätpuutarhaa, jossa olisi valkoista. Savusaunapiha, jossa jo kasvaa kaksi pilvikirsikkapuuta, valkoinen sireeni ja valkoinen rugosaruusu. Nurmelle olen kylvänyt valkoista bellistä, tosin huonolla menestyksellä. Myöhemmin siinä avautuu tämä röyhelöinen töyhtöangervo. Mitä muuta? En vielä tiedä.
Usein tämä valkoisuus perustuu myös siihen, että vihreä korostuu ja iltahämyssä valkoiset kasvit luovat omaa kuultavaa mystisyyttä, mutta myös puhtauden tunteen.
Kokeilin kamerallani hämärän kuvia. Niissä on eittämättä oma lumonsa.
Yllä kuvat klo 23, alla puoli tuntia myöhemmin, kun taivas meni jo pilveen, ilman salamaa siis. Huomaa pohjoinen leveyspiiri.
Ihania kuvia
VastaaPoistaKyllä toi valkoinen tuolta hämärästä kivasti pilkottaa!
VastaaPoistaValkoinen on aina tyylikästä, siitä ei pääse mihinkään, ja aivan erityisesti iltahämärissä, niin kuin tuossa tulikin ilmi. Töyhtöangervosi näyttää todella kauniilta. Haaveissa minullakin on joskus ollut rakentaa jokin kukkapenkki pelkästään valkoisista kukista, mutta siihen ei ole itsekurini kuitenkaan riittänyt.
VastaaPoista