perjantai 12. helmikuuta 2016

Lapsenruusu, Alavanhovi

Vielä yksi mielenkiintoinen löytöruusu:

Tarhassani on myös löytöruusu nimeltänsä Rosa 'Alavanhovi'. Sitä ruusua on nimitetty myös 'Lapsenruusuksi'. Kun kerron ruusun tarinaa, ymmärrämme pian miksi ruusua kutsuttiin lapsenruusuksi.

Lähden ruusun matkassa sen löytöpaikkaan Kuopioon. Kuopiossa on ollut kartano Alavanhovi. Kauniista rakennuksesta ei nähtävästi ole muuta jäljellä kuin vanhoja valokuvia, muistoja ja ruusu.

Aivan liikutuin, kun selasin netistä tarinaa tästä kartanosta. Tarinaa kartanosta ei sieltä paljoa löydy, mutta se paikka, missä tuo kartano on sijainnut, tuli minulle tutuksi, kun kiersin ruusumatkaani E-Suomessa. Sieltä suunnistin kotiin Kuopion kautta. Tapaisin siellä myös erään blogiystäväni. Teimme treffit Valkeisen rannalle, mihin Kuopion kaupunki oli rakentanut kauniin ruusutarhan ryhmäruusuista. Niillä olikin oivallinen paikka siinä pienen järven rinteellä ja juuri vierailuni aikana ne kukkivat kauneimmillaan. Istuimme pitkään siellä jutellen ystäväni kanssa ruusuja ihaillen. Enpä silloin arvannut missä paikassa istuin, ja että sieltä paikasta olisi kotoisin tämän minunkin tarhaani istuttamani ruusu alavanhovi.

Oulujoen taimitarhalla on ruusuista paljon tietäviä ihmisiä. Kun heillä vain on aikaa jutella, tulee ilmi monenlaista ruusuasiaa. Juttelimme erään puutarhurin kanssa villiruusuista ja siitä millaisia muunnoksia niissä voi olla. Silloin hän veti esiin juuri 'Alavanhovi-ruusun', jonka hän ajatteli kehkeytyneen juuri jonkinlaisena metsäruusumuunnoksena kerrannaisine ruusunlehtineen. Innostuin oitis ruususta ja toin sen tarhaani.

Nyt vasta tutustuin siihen syvemmin. 'Syvemmin' tarkoittaa. että haluan tietää ruusun historiasta, alkuperästä ja siihen liittyvistä tarinoista. Ne tarinat voisivat viedä hyvinkin värikkääseen historiaan, mutta valitettavasti puutarhamuistiinpanoja ei yleensä kirjoitettu ylös ja kaikki muukin katoaa jonnekin havinaan. Voi vain kuvitella.

Tuon nykyisen Valkeisen järven ruusutarhan takana seisoo kirkko, Alavan kirkko, jota joku sanoi rumilukseksi tarkoittaen verrata sitä siihen kauniiseen vanhaan kartanorakennukseen, joka kantoi Alavanhovin (myös Väänälän hovin) nimeä. Siitä on kauniita valokuvia. Kartanoon kuului osa Valkeisen järveä, minkä rannalla sijaitsi saunarakennus ja lähde.

Siellä puutarhassako kukki tämä kaunis ruusu?


Kukoistava kartanoaikakausi loppui 1900-luvun puolivälissä. 1950-1960 siinä pidettiin lastenkotia. Itse rakennus purettiin 1968.

Noihin aikoihin ruusu ehkä kantoi nimeä 'Lapsenruusu'. Voin vain kuvitella kodin lapsia, kun he näkivät ruusun kukassa. Kuinkahan moni lapsi istui sen tuoksun äärellä ja uneksi kauniista asioista?

Nyt tulkitsen ruusun tarinaa siltä tasolta, että yleensä kartanon puutarhoissa kasvoi oudompiakin kasveja. Tämän ruusun muistellaan kulkeutuneen Kuopioon Venäjältä. Vaikka Anneli Hannus vuonna 1989 huomasi tämän kauniin ruusun Kuopion Mäntyrinteen perhetukikeskuksen pihamaalla, otaksun, että se on lähtöisin juuri Valkeisen rannalta, koska sille oli silloin ehdotettu nimeä 'Alavanhovi' sen löytöpaikan mukaan. Mutta nimi 'lapsenruusu' on myös kaunis, jos kuvittelen, että ruusu on lastenkotia muutettaessa toiseen paikkaan, Mäntyrinteeseen, tullut lasten mukana sinnekin.

Tämän ruusun kukat ovat kauniita ja erikoisia marmorointikuvioinnin vuoksi. Pensas tekee paljon juurivesoja, ja kun se kasvaa ihan omassa paikassaan, näin saa tapahtuakin. Pieniä lapsenruusuja tai ruusunlapsia toivon lisää.

Jussi Kinnunen- Pieni lapsi





5 kommenttia:

  1. Kiitos, itse sain viime kesän turneella kotiin tuomiseksi Alavanhovin. Hyvää ystävänpäivää sinulle <3

    VastaaPoista
  2. Hei! Löysin sattumoisin tämän sivun, kun selasin netistä Alavan Hovia koskevia artikkeleita. Ruusun alkuperästä en tiedä minäkään, mutta mieleeni juolahti, että isotätini, joka asui tuossa kartanossa aikoinaan, oli luonnonhistorian opettajana Kuopiossa ja kerrotaan, että hän oli tehnyt useita opintomatkoja kasvitieteellisiin puutarhoihin ulkomaille. Hän harrasti valokuvausta, kuvaten ilmeisen mielellään myös luontoa ja kasveja. Liitän tähän oheen linkin tekemääni videoon, jossa on hänen ottamiaan kuvia Alavalta, joskaan ruusuja en onnistunut valitettavasti noista kuvista löytämään. https://www.youtube.com/watch?v=5V7DLWp9jSA terveisin Leena V.

    VastaaPoista
  3. Voi miten ihana video!! Suorastaan liikutuin sitä katsellessani. Isotätisi tuli niin likelle siinä. Ihmettelinkin aikoinani, kun etsin tietoa Alavanhovista, että sitä oli niin vähän. Toivottavasti tällaista videota arvostetaan ja laitetaan historiallisena dokumenttina talteen. Tuosta kertomastasi tuli mieleen, olisiko isotätisi tuonut tuon ruusuntaimen jostakin, oli ihastunut siihen. Usein sitten tällaiset vieraat lajit ottavat oman muotonsa, jopa mutaation joutueessaan vieraisiin olosuhteisiin tai risteytyvät muun ruusun kanssa. Ruusujen maailmoista löytyy niin ihani tarinoita. Olen kirjoittanut niiden tarinoita sellaisessa kevyemmässä muodossa kahdessa kirjasessani Ruusutarhan tarinoita osa 1 ja osa 2, kolmattakin kirjoitteln kanadalaisista ja ranskalaisista ruusuista. Täällä pohjoisessa, vyöhykkeellä v, selviytyvät herkemmätkin ruusut nykyään. Kiitos sinulle tosi paljon, olipa ihana lahja!!! Ilman kysymystä lainaan tämän linkin piristykseksi eräälle vanhan arvon tuntemalle ruusuihmiselle, jonka mies on vasta kuollut ja on tämä surullinen aika. Hänelläkin on Alavanhovi-ruusu puutarhassaan. Ps. Voi että minä tykkään noista vanhoista mustavalkoisista kuvista!

    VastaaPoista
  4. Kiitos itsellesi!
    t. Leena

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!