Samettiruusu puutarhan suojelina

Olipas upea Ruusunlehti taas tuo viimeisin; numero 1/22 ja syystäkin! Kansikuvassa on kotipaikkakuntani tämän vuoden ruusu Malvaruusu, Rosa Cinnamonea'n muunnos. Malvaruusu on kukkinut pihallani varmaan jo 8 vuotta. 

 

Eräs mielenkiintoinen aihe oli ankeroiset, joista Jorma Koskinen kirjoitti hyvän artikkelin tässä Ruusunlehdessä. 

 

Mitä ihmettä ovat ankeroiset? Mitä tekemistä niillä on esimerkiksi ruusun oudon nuokahtamisen ja kuoleman kanssa? 

 

Ankeroisia löytyy kaikkialta maaperästä. Ne kuuluvat sukkulamatoihin ja käyttävät ravinnokseen kasvien juurien nesteitä. Paha, paha!! Ankeroinen tekee juureen haavoja, joihin erittää aineita, jotta juuri ei parane. Suomessa on yleisenä juurihaava-ankeroinen. Paha tällainen on myös kuoliolaikkuankeroinen. Ulkomaalaisten taimien mukana leviää myös juuriäkämäankeroinen, mutta on harvinaisempi. Villi kurtturuusu ja koiranruusu kuljettavat mukanaan ankeroisia, mutta ankeroiset eivät niinkään vaikuta luonnonvaraisiin kasveihin. 

 

Jorma Koskinen on havainnut myös, että ankeroiset viihtyvät hyvin kuohkeassa, ravinteikkaassa maassa, savimaassa ne eivät niinkään viihdy. Rikkakasvit myös lisäävät ankeroisia. Vartetut ruusut ovat myös niille herkempiä. Miten sitten pystymme varomaan tai ennakoimaan näitä pieniä tuholaisia? Tässä blogissani ajattelen etupäässä ruusuja. 

 

 - Ensinnäkin uusi ruusu on syytä istuttaa aina uuteen multaan ja aivan omaan uuteen paikkaansa, ei missään nimessä kuolleen ruusun paikalle.

Samettikukka suojelemassa "Aila Korhosen" pientä tainta

"Lawinian" taimi on hyvin häiveröinen ja epävarma näillä seuduilla kasvussaan. Mutta tuosta se vahvistui ja on kukkinut monta vuotta. 

 - Samettiruusu eli samettikukka on sellainen kasvi, josta ankeroiset eivät pidä. Samettikukka erittää juuristaan sellaista kemikaalia, joka tappaa juurihaava-ankeroiset. Samettikukissakin on monta eri lajia, mutta esim. haisusamettikukka (T. minuta) ja ryhmäsamettikukka (T. patula) ovat hyviä, mutta myös muutkin samettikukan lajikkeet. Ne toimivat maanparantajina esim. jos viottunut ruusu on kaivettu pois ja halutaan uusia maa. 

Voi jukra! Kiitos Jorma Koskiselle! En tiedä, miksi olen uuden pienen ruusuntaimen juurelle usein istuttanut juuri samettiruusuja. Olenko jostakin saanut hyödyllistä vinkkiä? En tiedä. Mutta kun olen aina niistä tykännyt, "ruusuja" kun nekin ovat. Ja kun ruusuntaimi on niin pieni vielä ja häiveröinen, niin syksymmällä komeasti siinä juurella kukkivat samettiruusut. En ole nyhtänyt niitä poiskaan, sillä jos ne vahvoista juuristaan kiskoo, lähtee mukana multaa ja se voivat rasittaa ruusuakin. Vasta keväällä, kun olen hoitanut ruusua tai kun ruusu on jo vahvistunut, nyhdän niitä pois. 

En ole tiennyt, että ne noin suojelevat ruusua! Toisaalta samettiruusua käytetään vanhan maan parannuskukkana, kun siitä on perattu rikkakasvit pois. En tiedä, olenko suojannut samettikukilla ruusun ympäristöä, sillä olen ruusun yleensä istuttanut aina uuteen kaupan multaan. Ja samettiruusut sen ympärille myös. Mutta näin ovat ruusuni kasvaneet. Toki olen joitakin ruusuja menettänytkin. 

Minähän en ole puutarhuri ammatiltani ollenkaan. Minä olen kokeilu- ja uskopuutarhuri. Uskon vain esimerkiksi, että tuoksuvat yrtit suojelevat ruusuja. Niitä (oregano, tarha-ajuruoho, ruohosipuli, minttu) minulla on monen ruusun juurella kasvamassa ja näyttävät viihtyvät hyvin yhdessä. 

Mutta mikä ihme tämä samettiruusu oikein on kukaltaan? Ruusuihin se ei kuulu. Samettikukka (Tagetes) on asterikasvien suku, jonka jäseniä käytetään koristekasveina. Suvun suomenkielinen nimi viittaa sen lajien terälehtien samettimaiseen pintaan. Voimakkaan tuoksunsa samettikukkia käytetään palstanvälikasvina karkottamaan tuhohyönteisiä esimerkiksi luonnonmukaisessa viljelyssä ja pihapalstoilla. Samettikukkia kasvaa luonnossa Yhdysvaltojen eteläosissa ja siitä etelään Etelä-Amerikassa asti. 

Joka tapauksessa, koska jo äitini kasvatti tätä kukkaa, niin minäkin. Samettiruusu on hallan arka, joten juoksen syksyiltoina joskus näitä harsoilla peittelemään. Ihana ruusu se on! Tykkään jopa sen vahvasta tuoksusta.