torstai 31. maaliskuuta 2022

Rugosapohjaisia löytöruusuja

En tiedä voiko sanoa 'rugosapohjaisia', mutta tarkoitan kuitenkin löytöruusuja, joilla on jo silminpistävänä rugosamainen tunnusmerkki; ruttuiset lehdet.

Idästä tuli suuri maailmanvalloittaja ruusujen joukkoon 1800-luvulla, Rosa rugosa, tunnetusti se villi muoto, jota nyt tuhotaan ympäri Suomen. Mutta tuli myös kauniita tarhakurtturuusuja, jotka tuoksuivat, kukkivat pitkään koko kesän ja olivat kestäviä. Niihin ihastuttiin ja niitä on istutettu paljon puistoihin.

Rosa rugosa on risteytynyt monen ruusun kanssa, niin luonnonruusujen kuin viljeltyjenkin ruusujen kanssa omin neuvoin ja erilaisia kantoja on löytynyt ympäri Suomen maan.

Löytöruusujen suosijana tuon tähän esiin niitä mielenkiintoisia ja kauniita rugosa-sukuisia löytöruusuja, jotka kasvavat puutarhassani komeasti, jotkut liiankin komeasti.

Suosituin ja runsainkin kasvultaan on raahelainen löytöruusu 'Sofia'. Siitäkin olen lähemmin kertonut omalla sivullaan, jos laittaa hakuikkunaan nimen. Näille sivuille haluan tuoda erilaisia ryhmiä esille. Sofia on tosiaan aika hurja kasvultaan. Se kasvaa yli 2-metriseksi ja leveäkin se on, tekee myös juurivesoja. Se alkaa kukkia jo alkukesästä, aikaisemmin kuin monet muut tämän ryhmän ruusut. Toinen hurja kasvultaan ja aikaisin kukkija on haukiputaalainen 'Martta' (alempana). Molempia olen joutunut leikkomaan aika raa'alla kädellä. Sofia peittää helposti kahvilan ikkunan ja Martta levenee sammalsohvalleni asti.


 
Sitten on ihania valkoisia, joista toinen 'Pappilan neito' (vasemmalla), löydetty Piippolasta, ja toinen hassun näköinen 'Karjasillan kulkuri' (oikealla) Oulusta. Tällä viimeksi mainitulla on runsaan rönsyävä heteistö.

Kaksi aivan ihastuttavaa suurikukkaista rugosan geenejä kantavaa löytöruusua ovat yksinkertaisia kukinnoiltaan, mutta niiden suuruus ihastuttaa. Toinen on 'Suorsa', löydetty Muhokselta ja toinen ei niin kurttulehtinen on 'Ristinummi'. Joskus olen noita kukkia mittoillut, mutta en osaa sanoa, kummalla on suuremmat kukat. Ihania yksilöitä ne ovat. Ristinummi on korkeampi kasvuinen kuin Suorsa.

Parkkipaikan alueelle, vähän pihalta syrjemmälle, olen istuttanut kaksi voimakkaasti leviävää löytöruusua. Toinen tässä vasemmalla on iloisen punaisesti kukkiva 'Leskelä', löydetty Piippolasta ja toinen onkin Venäjältä kotoisin oleva Pietarinruusu, joka on selvä risteymä villeistä Rosa majalis- ja Rosa rugosa- ruusuista. Ruusut ovat kuin kaksoset, mutta kotoisin aivan eri alueilta. Nämä ruusut saavat rauhassa levitä paikoillansa kuten haluavat. Sen olen niille luvannut.

Matkustan edelleen ruusujen kanssa vähän Suomen ulkopuolelle. Yksi komea kerroksinen ruusu on 'Moje Hammarberg' Ruotsista (vasemmalla). Toinen muualta Suomeenkin myynniksi otettu ruusu on 'Scubrosa', jolla taas on yksinkertainan kukka. Tämä ruusu muistuttaa hyvin paljon villiä Rosa rugosaa, mutta sen kukka on suurempi, voimakkaasti tuoksuva ja kiulukat ovat kuin tomaatteja. 



Huomaan, että ruusutarhani on aivan villiintyneiden ruusujen puutarha, eikä nämä tähän lopu,
mutta tässä nämä rugosasukuiset löytöruusut. Minkähän olen unohtanut, mietin? 

Onhan niitä, mutta otan omalle sivulleen ne ruusut, joita on löytynyt Helsingin puistoista ja jotka saattavat olla puutarhuri Bengt Schalinin alkuperää.

2 kommenttia:

  1. En oikein osaa päättää olisiko tällaiset suuriksi kasvavat ja runsaasti leviävät kasvit omassa puutarhassani uhka vai mahdollisuus. Toisaalta uhkeat pensaat näyttävät upeilta, mutta toisaalta ne saattavat minun käsissäni päästä villiintymään liikaa. Jokainen tässä esittelemäsi ruusu on kyllä sangen kaunis. Mielenkiintoisen näköinen tuo 'Karjasillan Kulkuri' ja mielenkiintoinen on sen nimikin. Mukavaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmaan hyvää tuo sinun pohdintasi. Voisin suositella Ristinummea, se ei ainakaan jo usean vuoden kokemuksesta, ole tehnyt juurikaan juurivesoja. Karjasillan kulkuri ei myöskään, mutta ei ehkä pystykään, on ahtaassa rugosruusujen ryhmässä. Hyvää kevättä!

      Poista

Olen iloinen kommenteista!