Vuosi sitten aloitin ruusuaidan teon. Vuosi sitä olen myös tehnyt. Silloin tällöin, kun aikaa on liiennyt. Tässä sivujani, joissa sitä aloittelin ja tässä:
Nyt se on valmis. Ruusunnuput yritin palmikoida tukiseipäisiin ja Oinaan sarvet (kuten eräs niitä nimitti) porttien kohdalle ja päätyyn.
Aidan tukiseipäässä se pajuruusu, joista jokaisesta tuli omaperäisensä.
Portinpielet (portteja kaksi) ja aidan pää on sitaistu tuollaisella oinaan sarvella (kuten eräs ystäväni sitä nimitti). Ei ole kuitenkaan tarkoituksena ottaa siitä tukea.
Muuten aitaan on käytetty nuoria leppiä ja pajukeppiä. Tosin vanhat pajut olivat jo sateisen kesän jälkeen niin lahoja, että punontaan piti hakea uutta pajua. Nätempiä ruusunnuppuja niistä tulikin.
Aita ei ole mikään käsityön taidonnäytös. Tarkoituksella siitä teinkin vähän sinne tänne elävän ja muuttuvan koko ajan. Mutta se on varmasti uniikki. Siinä se kulkee ruusujen keskellä. Toisella puolella löytöruusuja, vielä kasvunsa alussa, ja toisella puolella pimpinellan pikkuisia. Luulen että viiden vuoden perästä tuota aitaa tuskin näkyy, ehkä jo lahonnut ja kaatunut, mutta varmaan osaltaan tukemassa ruusunoksia. Tuonne ruusujen vasemmalle puolelle rakentelen sitten ruusupolkua lisää. Pikku hiljaa.
Toinen olngelma on sitten kuinka käy aidan alustan, kun ruoho kasvaa. Ruohonleikkuri pääsee vielä aivan vierestä ja trimmerillä pääsen myös leikkaamaan. Mutta entäs sitten kun ruusupensaat kasvavat aidan viereen pääsemattömiksi? Ja jotkut kepit voivat alkaa kasvamaan itsekin sitä vihreää lehteä? Tietenkin voin käyttää lehtiä ja kutterinpuruakin siellä sitten ruohoneston kasvuna.
Luovuus on haastavaa!
Rauha tälle, kun vihdoin sain sinne kuvia... Relax
Toinen olngelma on sitten kuinka käy aidan alustan, kun ruoho kasvaa. Ruohonleikkuri pääsee vielä aivan vierestä ja trimmerillä pääsen myös leikkaamaan. Mutta entäs sitten kun ruusupensaat kasvavat aidan viereen pääsemattömiksi? Ja jotkut kepit voivat alkaa kasvamaan itsekin sitä vihreää lehteä? Tietenkin voin käyttää lehtiä ja kutterinpuruakin siellä sitten ruohoneston kasvuna.
Luovuus on haastavaa!
Rauha tälle, kun vihdoin sain sinne kuvia... Relax
No, jotakin puolivalmista tuli sivustani.
VastaaPoistaEn ymmärrä miksi yhtäkkiä kuva, jota poimin tiedostosta kuten muulloinkin, ei sovikaan.
Kerrotaan, ettei ole tilaa.
Voisiko joku sanoa, missä vika. Tällaista on ollut aiemminkin. Mutta sitten taas pian löytyy tilaa.
Onko Sinullakin sama homma kuin minullakin, että kuvatila on loppunut. Mummon Pajukorista, Anneli käsityöt 2 antoi vinkin kuvankäsittely ohjelmasta jolla hän oli kuvia pienentänyt ja mahtuu paljon. Kova homma vain pienennellä ja laittaa takaisin, mutta voihan sen tehdä vähitellen ja ottaa kuvia pienemmällä pikselimäärällä. Tämä on se ohjelma jonka Mummon Pajukori antoi minulle FastStone Image viewer 4,6.
VastaaPoistaTuolla Annelin käsityöt 2 http://annelinkasityot.blogspot.fi/2012/11/paattyiko-tamakin.html#comment-form on keskustelua enemmänkin ja muita pienennysohjelmia myös tarjotaan.
Kiitos kovasti Seija, yritän jotain konstia.
PoistaMistähän voi nähdä kuvatilamäärän?
VastaaPoistaHei, löysinkin paikan mistä näin kuvatilani. Huhhuh!
VastaaPoistaKuljin tuolla eri blogeilla, ja hyvin moni bloggaaja ihmettelee, miksi kuvatila yhtäkkiä loppui. Joku päättelikin, että alkavat rahastaa. Monenlaista vinkkiä siellä oli.
Ajattelinkin tässä, että oiva tilaisuus pitää vähän paussia kirjoittelussa.
Aidasta tuli hieno! On sitä nyt mukava ihastella, kun ruusut ovat talviasussa. Ja vielä lumen keskelläkin aita ihastuttaa, voit olla tosi tyytyväinen urakkaasi!
VastaaPoistaMahtavan ihana aita. Sopii mainiosti ympäristöön..ja edullinen.
VastaaPoistaNo mutta mikä aita! Todella hieno ja omaperäinen. Odotan jo kesäkuvia kukkivista ruusuista! Onnea sinulle!
VastaaPoistaMinne hävisit Metsätonttu? On jo ikävä sinun juttujasi:)
VastaaPoistaTerve Maarit! Metsätonttu hiippaili muutaman päivän E-Suomen kaupunkien vilinässä ystäviä tervehtien. Olipas mukava tulla taas kotia Ruusan ja Majurin luo. Heillä olikin täällä oikein mukavaa hoitajansa kanssa.
Poista