maanantai 25. helmikuuta 2013

Idän Juhannusruusu vei minut toiselle puolelle maapalloa


Voi hurja millaiselle matkalle minut veikään Idän juhannusruusu!! Tämän ruusun tieteellinen nimi on joko ’Grandiflora’ tai ’Altaica’. Aloin tutkimaan tuota nimeä ’Altaica’ ja hups sitä menoa!

 Ystäväni ottamat kuvat Kinnarinmäen ruususta.


Muistin siitä suomalaisen humpan ’Altain huiput’, ja Olga Kharitidin  kirjoittaman kirjan Kultavuorten shaamaani. Jo lapsena mietin, missä on Altai-vuoret. Ne kuulostivat houkuttelevilta.

Nyt olen ollut nenä karttakirjassa kiinni ja etsinyt Altai-vuoria ja tutkinut netistä kuka kumma oli kasvitieteilijä Pallas, jonka väitettiin tuovan Altain ruususta siemenet Saksaan ja josta tämä ruusu olisi levinnyt Pohjoismaihin ja josta myös tämä nimi ruusulle ’Altaica´.

Mutta missä ja mikä on Altai? Miksi Suomessa lauletaan humppaa Altain huipuista? Kuka oli Pallas?  Miten venäläisen psykologin kirjoittama kirja on joutunut kirjahyllyyni? No sen tiedän. Eräässä divarissa käteni vain osui sen selkämykseen ja nappasin sen kotiini. Mielenkiintoinen kirja.

Altai-vuoret ovat kaukana Itä-Siperiassa, Omskista vielä noin 1000 kilometriä kohti Mongoliaa. Luin juuri mielenkiintoisen kirjan Suuri viljajuna Siperiasta, Antti Tuuri, joka kertoo 1900-luvun alussa, kuinka suomalaiset hakivat 50 vaunullista viljaa Omskista nälkää näkeville suomalaisille. Helmikuussa lähtivät ja maaliskuun viimeinen päivä tulivat arvokkaan lastin kanssa takaisin Suomeen. 8 vaunua oli jätettävä pois, koska veturi ei jaksanut kuljettaa junaa Ural-vuoriston yli. Juhlien kera heidät otettiin silloin vastaan.

Edelleen…Altai on nykyään itsenäinen valtio Mongolian rajamailla. Löysin netistä naisryhmän jotka olivat matkanneet junalla Altaille nyt kolmessa päivässä. He olivat kiinnostuneita alueesta nimeltä Tuva ja sen kaupungista Kyzil. Löysin sen kartalta. Pienessä Kyzilin kaupungissa kulkivat naiset kyselemässä shamaania. Heille neuvottiin oitis tie aivan kuin terveyskeskusta olisi kysytty. Sitä ei tässä kaupungissa ole, siispä shamaanit toimivat ’lääkäreinä’. Eräs naisista kertoi, kuinka hän voimaantui karhun käpälästä, kun sen kynsillä hierottiin hänen selkäänsä. Huh!

Ja kun pengoin netistä tietoa lisää, opin ymmärtämään myös Altai-humpan salaisuuden. Altailla on aikoinaan sijainnut suomalainen siirtokunta, jota maantieteilijä Johannes Granö on ollut tutkailemassa. Hänen isänsä toimi alueella pappina 1900-luvun alussa. Kuvaus siirtokunnasta ei tosin ihan kiitettävää ollut. Ongelmista siellä tässä pappi Granön kirjoituksessa Aamulehdessä vuonna 1886.

Luonnontieteilija Peter Pallas kulki tutkimusmatkoillaan Siperiassa 1700-luvun lopulla, tutki mm. outoa mineraalia Altailla ja totesi sen meteoriitiksi. Uumoillaan, että hän toi muassaan sieltä Idän Juhannusruusun siemeniä. Eräs venäläinen tutkija ruusua täällä tutkiessaan on todennut, että ei sellaista ruusua kasva Altailla eikä ehkä olisikaan luonnonlaji vaan viljelyssä syntynyt kanta (Alanko...Suomalainen ruusukirja). Joten salaperäisyyttä on yhä tämän ruusun ympärillä.

Tuo Idän juhannusruusu täällä on aina kasvanut Kinnarin (Lasikangas) mäellä omassa kylässäni. Vai onko ruusu ’Altaica’ vai ’Grandifolia’ vai peräti jokin muu. Etelä-Suomessa löydetty lajike ’Linnanmäki’ ja ’Nils’ muistuttavat sitä myös. Minä taidan nimetä tämän ruusun ’Lasikankaan ruusuksi’ sen löytöpaikan mukaan. Sen taimi alkoi rehevästi kasvaa viime kesänä. Nyt vain jännään, millaisena se lumen alta paljastuu.

Minun ehkä täytyy siirtää ruusu muualle, ihan omaan paikkaansa, koska se kasvaa aika paljon korkeutta ja kukat viihtyvät paremmin puolivarjossa. 

Ei tässä minullakaan mennyt Altai-matkalla kuin kolme päivää!!!


Kuva Wikipediasta

Ja tässä Altai-humppa!. 

8 kommenttia:

  1. Tuolle kasvitieteilijä Johannes Granölle on nimetti ihan oma asteroidikin 'Granö', suomalaisen löytämä.

    Katsoin varsin astro.comista, miten se ilmenee kartallani. Arvaa vain! Tällä hetkellä se on löyhässä transiitissa yhtymässään 'onnenpisteeseeni' kartalla. Mitähän se meinannee?

    Muuten Granö sijaitsee Vaa'assa huoneessa 10 ollen kolmiossa Uranukseen. Ilmankos tätä kaikkea pitää penkoa!

    VastaaPoista
  2. Tämä nuorempi Johannes Granö ei ollut kasvitieteilijä vaan ansioitunut maantieteilijä, joka toimi myöhemmin Turun yliopiston rehtorina ja kanslerina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huomiosta! Ja huomasin, että tekstiin oli tullut vääränlainen linkkikin. Lisäsin isä-papin mielenkiintoisen kirjoituksen Aamulehteen siihen.

      Kyllä suomalaiset ovat paljon kulkeneet tutkimassa Siperiaa!!

      Poista
  3. Olipas mielenkiintoinen matka. Niin sitä voi oman tietokoneen ääressä matkusta minne vaan, eikä ole pelkoa lentokoneen tippumisesta, eikä muistakaan sen tyyppisistä ongelmista, eikä maksa paljon. Olipa kiva tietää missä on Altain vuoristo ja miksi siitä Suomessakin lauletaan. On muuten minun lempikappaleita tanssimusiikkina, voi mennä vanhana jatsina.
    Hyvä idea nimetä se ruusu Lasikankaan ruusuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauratti tuo 'vanha jatsi'. Onkohan se vähän sellainen, kun äitini sanoi sitä 'steppifoxiksi', oli oppinut sen karjalaisilta nuorena ja opetti minullekin.
      Oikein kun tuli letkeästi, saattoi jopa napata jalalla steppiä välillä. Äiti sen osasi!

      Eihän nuo ruusuimmeiset varmaan tykkää, että nimetään...mutta kun noin sotkuista on ja tuntematonta kuitenkin. Kiitos!

      Poista

  4. Lasikankaan ruusu, niin se on, hyvä nimi :)

    - Amalia-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, näin siinä varmaan käy, kun ei muutakaan varmuutta ruusulle löydy!

      Poista
  5. Vuosi eteenpäin on todistanut, että istuttamani ruusu voi hyvin ja kukkii kauniisti!

    VastaaPoista