Idän Juhannusruusu vei minut toiselle puolelle maapalloa

Voi hurja millaiselle matkalle minut veikään Idän juhannusruusu!! Tämän ruusun tieteellinen nimi on joko ’Grandiflora’ tai ’Altaica’. Aloin tutkimaan tuota nimeä ’Altaica’ ja hups sitä menoa!

 Ystäväni ottamat kuvat Kinnarinmäen ruususta.

Muistin siitä suomalaisen humpan ’Altain huiput’, ja Olga Kharitidin  kirjoittaman kirjan Kultavuorten shaamaani. Jo lapsena mietin, missä on Altai-vuoret. Ne kuulostivat houkuttelevilta.

Nyt olen ollut nenä karttakirjassa kiinni ja etsinyt Altai-vuoria ja tutkinut netistä kuka kumma oli kasvitieteilijä Pallas, jonka väitettiin tuovan Altain ruususta siemenet Saksaan ja josta tämä ruusu olisi levinnyt Pohjoismaihin ja josta myös tämä nimi ruusulle ’Altaica´.

Mutta missä ja mikä on Altai? Miksi Suomessa lauletaan humppaa Altain huipuista? Kuka oli Pallas?  Miten venäläisen psykologin kirjoittama kirja on joutunut kirjahyllyyni? No sen tiedän. Eräässä divarissa käteni vain osui sen selkämykseen ja nappasin sen kotiini. Mielenkiintoinen kirja.

Altai-vuoret ovat kaukana Itä-Siperiassa, Omskista vielä noin 1000 kilometriä kohti Mongoliaa. Luin juuri mielenkiintoisen kirjan Suuri viljajuna Siperiasta, Antti Tuuri, joka kertoo 1900-luvun alussa, kuinka suomalaiset hakivat 50 vaunullista viljaa Omskista nälkää näkeville suomalaisille. Helmikuussa lähtivät ja maaliskuun viimeinen päivä tulivat arvokkaan lastin kanssa takaisin Suomeen. 8 vaunua oli jätettävä pois, koska veturi ei jaksanut kuljettaa junaa Ural-vuoriston yli. Juhlien kera heidät otettiin silloin vastaan.

Edelleen…Altai on nykyään itsenäinen valtio Mongolian rajamailla. Löysin netistä naisryhmän jotka olivat matkanneet junalla Altaille nyt kolmessa päivässä. He olivat kiinnostuneita alueesta nimeltä Tuva ja sen kaupungista Kyzil. Löysin sen kartalta. Pienessä Kyzilin kaupungissa kulkivat naiset kyselemässä shamaania. Heille neuvottiin oitis tie aivan kuin terveyskeskusta olisi kysytty. Sitä ei tässä kaupungissa ole, siispä shamaanit toimivat ’lääkäreinä’. Eräs naisista kertoi, kuinka hän voimaantui karhun käpälästä, kun sen kynsillä hierottiin hänen selkäänsä. Huh!

Ja kun pengoin netistä tietoa lisää, opin ymmärtämään myös Altai-humpan salaisuuden. Altailla on aikoinaan sijainnut suomalainen siirtokunta, jota maantieteilijä Johannes Granö on ollut tutkailemassa. Hänen isänsä toimi alueella pappina 1900-luvun alussa. Kuvaus siirtokunnasta ei tosin ihan kiitettävää ollut. Ongelmista siellä tässä pappi Granön kirjoituksessa Aamulehdessä vuonna 1886.

Luonnontieteilija Peter Pallas kulki tutkimusmatkoillaan Siperiassa 1700-luvun lopulla, tutki mm. outoa mineraalia Altailla ja totesi sen meteoriitiksi. Uumoillaan, että hän toi muassaan sieltä Idän Juhannusruusun siemeniä. Eräs venäläinen tutkija ruusua täällä tutkiessaan on todennut, että ei sellaista ruusua kasva Altailla eikä ehkä olisikaan luonnonlaji vaan viljelyssä syntynyt kanta (Alanko...Suomalainen ruusukirja). Joten salaperäisyyttä on yhä tämän ruusun ympärillä.

Tuo Idän juhannusruusu täällä on aina kasvanut Kinnarin (Lasikangas) mäellä omassa kylässäni. Vai onko ruusu ’Altaica’ vai ’Grandifolia’ vai peräti jokin muu. Etelä-Suomessa löydetty lajike ’Linnanmäki’ ja ’Nils’ muistuttavat sitä myös. Minä taidan nimetä tämän ruusun ’Lasikankaan ruusuksi’ sen löytöpaikan mukaan. Sen taimi alkoi rehevästi kasvaa viime kesänä. Nyt vain jännään, millaisena se lumen alta paljastuu.

Minun ehkä täytyy siirtää ruusu muualle, ihan omaan paikkaansa, koska se kasvaa aika paljon korkeutta ja kukat viihtyvät paremmin puolivarjossa. 

Ei tässä minullakaan mennyt Altai-matkalla kuin kolme päivää!!!

 

Kuva Wikipediasta

Ja tässä Altai-humppa!.