torstai 24. huhtikuuta 2014

Miten syntyy uusi ruusulapsi? Kuten Ilo!

Me tiedämme, että luonto muokkaa kasvillisuutta, eläimiä, jopa ihmistä selviytymään erilaisissa olosuhteissa. Ruusujen maailmassa on tätä todettu usein. Ruusulaji, jonka ei uskoisi menestyvän kylmässä pohjoisessa olotilassa, muuntuu selviytyjäksi ja muuttaa ehkä myös näin ulkomuotoaan. Tällaisia löytyruusuja on paljon.

Mutta myös ihminen pystyy muokkaamaan kasveja, kuten ruusuakin. En puhu nyt varttamisesta, jossa on vähän kuin pakkoavioliiton makua. Kestävään luonnonruusun juureen vartetaan jalostettu ruusu. Tämä liitto usein pettää jo parin vuoden kuluttua ainakin kylmissä olosuhteissa ja jäljelle jää vain se kestävä villiruusu.

Ei, vaan nyt tarvitaan vähän kuin maatiloilla keinosiementäjää. Otan tähän kopion Suomalaisesta Ruusukirjasta tekstin kuvineen, miten se tapahtuu. Maatilalla vasikka syntyy muutaman kuukauden päästä ja kasvaa aikuiseksi parissa vuodessa. Ruusulla se 'aikuiseksi kehittyminen' kestää jopa kaksikymmentä vuotta. Aivan kuin ihmislapsellakin.
 
Tällaista keinohedelmöitettyä ruusuvauvaa hoidetaankin sitten tosi hellästi, jotta se pääsisi taimettumaan ja varttumaan. Mutta vartuttuaan niitä kohdellaan hyvin stoalaisittain asettaen ne kylmiin ja ankariin olosuhteisiin testaamalla niiden kestävyyttä ja terveyttä. Niiden geenikoostumusta ja kasvua tutkitaan ja mittaillaan.

Ruusunjalostaja on intohimoinen olento. Ja kun todella syntyy jotain toisista ruusuista eroava kukka ja kestävyydessään sillä on kaupallista ja puutarhassa kasvatettavaa arvoa, niin tuleehan siitä suuri luomusmainen ILO.

Näin on syntynyt esimerkiksi suomalainen uusi ruusulajike 'Ilo', kaunis hieman lohenpunainen ruusukaunotar, joka minullakin kukki jo kauniisti ensimmäisenä kesänä ja on hyvin talvehtinut.

 

Ilon äiti on edellä kertomani suomalainen Kempeleen Kaunotar, Rosa x malyi  ja isä kanadalainen puistoruusu (sekin jalostettu nk. Explorer-ruusu) 'John Davis. Ilo syntyi vuonna 1998 ja synnyttäjänä on toiminut suomalainen Peter Joy. Hänen sukunimensähän on suomeksi Ilo, mutta uskon, että oikea ilo syntyi varmasti tällaisen kauniin ruusun kehittämisestäkin.

Muuten, kiinnostuin valtavasti tuosta Ilon isästä 'John Davisistä'. Voisinkohan jostain sen löytää? Tekisi niiiiin mieli kokeilla sen kasvua omassa puutarhassani. Minulla olisi jo tiedossa sille ihan oma paikkansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti